20.8.2025

Stigman vahvistaminen on väärä lääke päihdesairauteen

Blogit

Päihteitä käyttävät ihmiset kantavat usein mukanaan vahvaa stigmaa, jonka seurauksena he kohtaavat ennakkoluuloja, syyllistämistä ja syrjivää kohtelua. Stigman vahvistuminen ei ole kenenkään etu, sillä se voi muodostua esteeksi hoidon saamiselle. Ajankohtaiskeskustelu alfa-PVP:stä on paikoin vahvistanut leimaamista. Ongelmia ei pidä vähätellä, mutta stigmatisoinnin sijaan huomion tulisi kohdistua ihmisten auttamiseen ja ratkaisujen etsimiseen.

“Älä katso asunnotonta silmiin.”

“Muista sanoa lapselle, että masentunutta ei saa osoitella.”

“Ei kannata provosoida, tuijottaa tai kommentoida savolaisen käytöstä tai ulkonäköä”

“Kun osut nuoren miehen kanssa samaan raitiovaunuun, kannattaa sinun matkustaa keskiovien läheisyydessä.”

Voitaisiinko asunnottomista kirjoittaa nykypäivänä tällä tavalla? Tai psyykkisen sairauden kanssa elävästä henkilöstä? Tai savolaisista? Ihmisestä, joka käyttää päihteitä, näköjään voidaan. Vaikka nuoret miehet, savolaiset tai jotkut muut ihmisryhmät erottuisivat tietyissä rikostilastoissa, iltapäivälehdissä tuskin nähtäisiin ohjeita siitä, miten näitä ryhmiä tulisi kohdata.

Eikö lapsille voisi opettaa, ettei ketään ihmistä ole sopivaa osoitella tai tuijottaa? Ei alfa-PVP:n käyttäjiä, eikä ketään muutakaan.

“Maallikon kannattaa olla mahdollisimman neutraali ja empaattinen,” ohjeistetaan Iltalehden artikkelissa (IL 13.8.1025).

Mitä jos yrittäisimme kaikki olla toisiamme kohtaan empaattisia?

Stigmatisoiva keskustelu ei ratkaise alfa-PVP:n aiheuttamia ongelmia

Koti kaikille -tiimiltä toivottiin blogikirjoitusta kohtaamiemme ihmisten kokemuksista stigmasta, joten halusimme nostaa esiin stigman näkökulman osana ajankohtaista keskustelua alfa-PVP:stä. Olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota lehdistössä viime aikoina julkaistuihin ohjeisiin alfa-PVP:n käyttäjän kohtaamisesta.

Alfa-PVP on erittäin koukuttava päihde, emmekä missään tapauksessa halua väheksyä sen tuomia haasteita – ennen kaikkea tätä päihdettä käyttäville ihmisille itselleen. Käyttäjien leimaaminen ja stigmatisointi eivät kuitenkaan hyödytä ketään.

Moni päihdesairauden kanssa painiva ihminen kohtaa stigmatisoivia käytänteitä hakeutuessaan palveluihin, eikä viimeaikainen uutisointi varmasti helpota tilannetta. Vallitseva keskustelu sai meidätkin irtautumaan kahvikoneen ja näppäimistön ääreltä ja jalkautumaan kaupunkiympäristöön tarkastelemaan tilannetta.

Ymmärrämme tarpeen nostaa kriisitietoutta ja pyrkimyksen saada palvelujärjestelmä reagoimaan nopeasti muuttuvaan päihdetyön kenttään. Alfa-PVP asettaa kentälle uuden haasteen. Emme myöskään halua kiistää sitä, että osa päihteitä käyttävistä ihmisistä käyttäytyy aggressiivisesti ja ennakoimattomasti. Alfa-PVP haastaa myös matalan kynnyksen sote-palveluita ja työskentelyä muun muassa asumispalveluyksiköissä. Olemme kokeneet, kuinka alfa-PVP:tä käyttävään asiakaskuntaan on vaikea saada kontaktia ja kuinka päihdettä aktiivisesti käyttävät ajautuvat nopeasti huonoon kuntoon.

Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia. Olemme viime viikkoina jalkautuneet Kurviin, Leppävaaraan ja Töölöön, käyneet entiseen tapaan keskusteluja paikalla aikaansa viettävien päihteidenkäyttäjien kanssa, jutelleet ja kohdanneet heitä. Emme ole joutuneet juoksemaan ketään karkuun. Tämä ei tarkoita, etteikö tällaisiakin kohtaamisia tapahtuisi, mutta iltapäivälehtien otsikot eivät anna koko kuvaa päihteitä käyttävien ihmisten kohtaamisesta.

On eri asia lisätä kriisitietoutta kuin kasvattaa pelkoja ja vahvistaa stigmaa. Nyt uutisointi aiheesta on kääntynyt vahvasti stigmoja vahvistavaksi sen sijaan, että ongelmaan etsittäisiin ratkaisuja.

Alfa-PVP on edelleen vaarallinen päihde, mutta se ei tarkoita, että päihdettä käyttäviä ihmisiä tulisi demonisoida. Alfa-PVP:n käyttäjä on ihminen, jolla on päihdesairaus; ihminen joka on jonkun lapsi, jonkun isä tai äiti, veli tai sisko, tärkeä läheinen.

Stigmat voivat muodostaa esteen tarvittavalle hoidolle

Stigmalla tarkoitetaan kielteistä mielikuvaa, joka liitetään ihmiseen hänen taustansa, olemuksensa, elämäntilanteensa tai esimerkiksi sairautensa vuoksi. Se ilmenee ennakkoluuloina, syyllistämisenä ja syrjivänä kohteluna.

Ihmiset, jotka käyttävät päihteitä kantavat usein mukanaan vahvaa stigmaa. Lisäksi he ovat usein herkkiä aistimaan epäasiallista käyttäytymistä, mikä osaltaan vahvistaa heidän sisäistettyä stigmaansa. Koettu stigma muuttuu helposti sisäistetyksi käsitykseksi omista mahdollisuuksista ja oikeuksista.

Stigmat eivät hoida ketään. Ne asettuvat hoidon esteeksi ja syventävät ongelmia. Niitä ei pureta hiljaisuudessa, vaan kohtaamisissa, joissa ihminen kohdataan ihmisenä.

Kohtaamisen lisäksi tarvitsemme palvelujärjestelmän nopeaa reagointikykyä alati muuttuvan päihdekentän tarpeisiin: nopeaa pääsyä hoidon piiriin, riittävän pitkiä hoitojaksoja, tarvittavaa tukilääkitystä vieroitukseen, terveysneuvontatyön uudistamista vastaamaan muuttunutta tilannetta sekä resurssien kohdentamista sinne, missä tilanne on akuutein.

Ongelmia ei pidä vähätellä, mutta stigmatisoinnin sijaan huomion tulisi kohdistua ihmisten auttamiseen ja ratkaisujen etsimiseen.

Koti kaikille -tiimi