Lisääntyykö asunnottomuus, kun eläminen kallistuu?

Suomen suurin energiayhtiö tekee kallistuneella sähköllä voittoa. Ei vaikuta oikeudenmukaiselta, että kansalaisten jättilaskujen aiheuttama ahdinko on pian monen osakkeenomistajan osinko. Valtio voisi verottaa tilanteesta hyötyviä yhtiöitä ja kierrättää keräämänsä verosaaliin suorina tulonsiirtoina köyhille, toimeentulonsa kanssa kamppaileville ihmisille. Asumistuen korotus olisi sellainen kohdennettu toimi, jonka avulla asumista saisi turvattua. Sähköhintoja leikkaavat veroalet eivät helpota tilannetta siellä, missä tarve on suurin.

Eläminen on kallista ja sen kalliimmaksi se tulee, mitä pienituloisempaa arki on. Ne, joilla ei ole vastustuskykyä talousshokkien ja muutoksien varalta, joutuvat pärjäämään entistä vähemmällä. Niukkuus voi myös tarkoittaa valintoja perustarpeiden välillä. Ostaako ruokaa vai lääkkeitä? Riittääkö raha vuokraan ja laskuihin? Jättääkö laskuja rästiin vai maksaako niitä velkarahalla?

Talouden alaspäin osoittava käyrä on herättänyt huolen siitä, millaisia vaikutuksia sillä on pienituloisiin ja tulottomiin ihmisiin. Suomessa on lähes 700 000 pienituloista. Voiko taloudellisen toimintakyvyn kaventuminen johtaa myös asunnottomuuden lisääntymiseen?

Köyhyyden lisääntymisellä on yhteys asunnottomuuden lisääntymiseen.

Suomen inflaatioluku oli syyskuussa jo 8,1 prosenttia. Palkat tai tulonsiirrot eivät kulje inflaation kanssa samaa tahtia. Kulut karkaavat, mutta tilillä ole aiempaa enempää euroja. Kuluista ei voi nipistää, jos kaikki on perustarpeidenkin osalta vedetty minimiin. Pienituloisessa arjessa ei välttämättä pysty maksamaan asumiskustannusten ja ruuanhintojen nousun sekä liikkumisen kallistuvaa hintaa.

Kohtuuhintaisten asuntojen ja asumisen turvaamiseen tarkoitetun tuen merkitys korostuu entisestään. Asuminen haukkaa ison osan tuloista ja nousevat elinkustannukset syventävät köyhyyttä. Köyhyyden lisääntymisellä puolestaan on yhteys asunnottomuuden lisääntymiseen.

Suomessa riski joutua asunnottomaksi ei ole koskaan koskenut kaikkia samanvertaisesti. Köyhyyttä kokevilla ihmisillä asunnottomuuden riski on suhteettoman korkea. Toimeentulotaistelu liittyy moneen elämän osa-alueeseen, kuten koulutus, terveys, sosiaaliset suhteet ja osallisuus, jotka parhaimmillaan suojaavat asunnottomuuden riskiltä tai puuttuessaan altistavat sille.

Lämmön, veden tai sähkön hinnat vaikuttavat asumiskuluihin. Asumismenot nousevat viime vuoteen nähden 3-39 %  asumismuodosta ja asunnon hallintamuodosta riippuen.

Köyhyyttä kokevien taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat olosuhteet, joihin pystyy itse vaikuttamaan vain rajallisesti.

Dramaattisesti nousseet elinkustannukset ovat jo esimerkiksi Englannissavaikeuttaneet asumista. Asunnottomuuden lisääntyminen voi ilmetä muun muassa siten, että perheitä ja pariskuntia muuttaa takaisin vanhemmilleen. Tällä tavoin haetaan ratkaisua omasta hallinnasta karanneisiin kustannuksiin.

Nähtävissä on vuokrankorotuspaineita, sillä vuokranantajilla voi olla halua siirtää nousseita kustannuksia vuokriin. Muutos ei kuitenkaan käy nopeasti, sillä vuokranantajilla ei ole mahdollisuutta viedä kohonneita kustannuksia täysimääräisinä vuokriin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin suurin vuokranantaja Heka ilmoitti korottavansa vuokriaan 4 prosentilla ensi vuonna. Vuokrankorotusten pääasialliseksi syyksi on kerrottu rahoitus-, lämmitys- ja korjauskustannusten voimakas kasvu. Kuntien ja yleishyödyllisten asuntojen tavoitteena ei ole yleensä tuottaa isoa voittoa, mutta myös niissä vuokrahinnat on sidottu kuluihin.

Köyhyyttä kokevien taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttavat olosuhteet, joihin pystyy itse vaikuttamaan vain rajallisesti. Siksi Suomessa tulisi olla asunnottomuuden poiston ohjelmien tapaan köyhyyden poistamiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma olisi tehtävä monivuotiseksi, useamman hallituskauden yli jatkuvaksi. Vain siten voidaan ehkäistä sitä, että hallitus toisensa perään joko leikkaa vähävaraisilta tai sitten paikkailee leikkurin jättämiä vaurioita. Turvattu toimeentulo on myös asumista turvaavaa.

Vaikuttamistyön päällikkö
Pauliina Liukkonen