Maahanmuuttajataustaiset ihmiset kokevat suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintää monella osa-alueella, kuten asumisessa ja liikkumisessa. Suoraa syrjintää ovat muun muassa häirintä ja perättömät ilmoitukset. Rakenteellista syrjintää taas voi olla esimerkiksi palvelupolkujen sopimattomuus tai se, että vuokranantaja valitsee mieluummin vuokralaisen, jolla on suomalainen nimi.

Haluamme rasismin vastaisella viikolla nostaa esiin syrjintää, jota maahanmuuttajataustaiset ihmiset kokevat toimiessaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Oma koti on perusoikeus, jota ilman on hankalaa lähteä edistämään elämän muita osa-alueita. Tämä on Asunto ensin -mallin ydinperiaate, mutta malli ei nykyisellään vastaa riittävästi tiettyjen ryhmien tarpeisiin. Paperittomat maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat tästä hyvä esimerkki: heillä ei käytännössä ole laillista väylää vuokrata itselleen asuntoa.

Rakenteellinen syrjintä

Maahanmuuttajataustaiset eivät ole homogeeninen joukko: heissä voi olla juuri maahan tulleita, kuten myös kauan täällä asuneita ja Suomea jo sujuvasti osaavia ihmisiä. Siksi heillä on myös erilaisia tarpeita. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vastikään Suomeen muuttaneet, joilla ei välttämättä ole riittäviä tukiverkkoja, ymmärrystä yhteiskunnan palveluista ja toiminnasta, tai asiointiin riittävää kielitaitoa.

Jokaisella viranomaispalveluiden asiakkaalla on oikeus tulkkiin, mutta omista oikeuksistaan on hankala pitää kiinni, jos kukaan ei kerro niistä.

Omankielisen neuvonnan puute voi johtaa riippuvuuteen omasta kieliyhteisöstä, mikä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja pahimmillaan apua tarvitsevan hyväksikäyttöä. Huono-osaisuus myös kasaantuu: kieltä ja työkulttuuria heikosti tunteva ihminen päätyy usein matalapalkkaisen alan töihin, mikä puolestaan johtaa alhaiseen tulotasoon. Monet vuokranantajat pitävät tätä negatiivisena tekijänä vuokralaista valitessaan. Syrjinnän kokemukset voivat johtaa vähemmistöstressiin, mikä voi heikentää psyykkistä hyvinvointia ja lisätä yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä.

Rasismi arjessa ja asuinympäristössä

Palveluitamme käyttävillä asiakkailla on kerrottavana monia kokemuksia rasismista omissa asuinympäristöissään: osa pitää rasismia niin tavallisena ja arkipäiväisenä asiana, etteivät he koe mielekkääksi puhua siitä. Jotkut osaavat mainita konkreettisia esimerkkejä, kuten törkeää nimittelyä tai tahallista välttelyä asuinrakennuksen yhteisissä tiloissa. Osasta on tehty isännöitsijälle häiriöilmoituksia, jotka ovat lopulta saattaneet johtaa asukkaan häätöön. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset perheet, joihin kuuluu useita lapsia, saattavat kokea tällaista syrjintää.

Eräs asiakas kertoi kokemuksistaan julkisessa liikenteessä. Hän istui bussissa suomalaisen rouvan viereen, joka katsoi häntä pelokkaasti ja vaikutti etsivän toista istumapaikkaa.

Käytös tuntui asiakkaasta siltä, että hän ei saisi näkyä tai viedä tilaa.

Asiakas kertoi myös huomanneensa, että bussissa jotkut ihmiset pitävät laukuistaan tiukasti kiinni hänen lähellään, aivan kuin häntä pidettäisiin varkaana. Ennakkoluulot tuntuvat hänestä pahalta.

Perättömät valitukset ja häirintä aiheuttavat kuormitusta

Toisen asiakkaan naapuri oli tehnyt hänestä perättömän valituksen isännöitsijälle väittäen, että hän polttaa huoneistossaan. Asiakas vastasi kirjallisesti, ettei polta, minkä jälkeen isännöitsijä pahoitteli ja ilmoitti ottavansa yhteyttä valituksen tehneeseen henkilöön. Naapuri oli kuitenkin jatkanut häirintää jättämällä roskia ja kaatamalla nesteitä asiakkaan oven edustalle.

Lisäksi häiriköivä naapuri oli yrittänyt saada toista naapuria allekirjoittamaan valituksen, jossa väitettiin, että asunnossa asuisi useampia asukkaita salaa isännöitsijältä. Toinen naapuri onneksi kieltäytyi, kertoi asiakkaalle sekä vakuutti olevansa asiakkaan puolella. Hän olisi myös valmis todistamaan, jos uusia valituksia vielä tulee.

Naapurin asiakkaaseen kohdistama häirintä on aiheuttanut asiakkaalle suurta henkistä kuormitusta: perättömät väitteet, asiakkaan ovelle jätetyt roskat ja tilanteen yleinen epävakaus olisivat raskaita kenelle tahansa.

Vaikka tilanne ei ole vielä ratkennut, kyseisellä asiakkaalla oli konfliktissa onnea, sillä hänellä oli toisen naapurin tuki. Ilman ulkopuolista tukea on vaikeampi todistaa väitteet valheellisiksi tai ylipäätään puolustautua, etenkin jos kuuluu vähemmistöön ja valituksen tekijä on osa valtaväestöä. Tapaus osoittaa, että yhdenkin ulkopuolisen tuella voi olla suuri merkitys.

Tutkimusten mukaan esimerkin kaltaiset tilanteet voivat pahimmillaan johtaa häätöön, ja jos henkilö ei saa uutta asuntoa eikä oikea-aikaista apua tilanteen selvittämiseksi, jopa asunnottomuuteen. Tässä tapauksessa asiakas sai kuitenkin jatkaa asumistaan sekä toiselta naapurilta positiivisen ja korjaavan kokemuksen.

Sininauhasäätiön Kota-toiminta neuvoo maahanmuuttajataustaisia ihmisiä asumiseen liittyvissä asioissa. Työntekijämme Nimo Sheikh Musse haastatteli asiakkaitaan artikkelia varten. Artikkelin koosti projektityöntekijämme Ada Canth.

Lähteet ja lisätiedot:

Maahanmuuttaneiden asunnottomuuteen johtavat polut pääkaupunkiseudulla

Asunto ensin -mallissa turvataan perusoikeus – oikeus omaan kotiin

THL: maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus; työn käsitteet

Y-säätiö: Vuokralaisvalintaan vaikuttavat tekijät ja ulkomaalaistaustaisten asunnon hakijoiden asema yksityisillä vuokramarkkinoilla