Hyvä johtaminen on avointa vuorovaikuttamista

Johtaminen ei ole vain strategioita ja päätöksiä, vaan arjen vuorovaikutusta ja aitoja kohtaamisia. Kuulluksi tuleminen, selkeät tavoitteet ja rakentava palaute ovat avainasemassa työyhteisön toimivuudessa. Avoimien vuorovaikutustaitojen vaaliminen rakentaa pohjan koko työyhteisön hyvinvoinnille ja kehittymiselle.

Johtaminen ei ole vain päätöksentekoa ja strategioiden luomista, vaan ennen kaikkea vuorovaikutusta, kommunikaatiota ja ihmisten kohtaamista – eli viestintää sen laajassa merkityksessä. Johtamisen tarkoituksena on saada ihmiset sitoutumaan päätöksiin ja tavoitteisiin. Viestinnän tehtävänä on puolestaan lisätä ymmärrystä, jotta ihmiset osaavat, ja ennen kaikkea haluavat, toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot nousevat entistä tärkeämpään rooliin nykytyöelämässä ja ihmisten johtamisessa. Erityisesti kuunteleminen ja työtekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta ovat merkityksellisiä.

Kannustava, kehittyvä ja yhteisöllinen työyhteisö syntyy silloin, kun sen jäsenet kuuntelevat toisiaan ja vuorovaikutustilanteet koetaan avoimiksi ja tasa-arvoisiksi. Kuunteleminen on tärkeä osa työyhteisötaitoja, ja se koskee sekä esihenkilöasemassa olevia työntekijöitä että muuta henkilöstöä.

Johtamisella on tärkeä rooli vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentajana

Vuorovaikutus on avain luottamuksen rakentamisessa. Kun esihenkilöt ovat helposti lähestyttäviä ja avoimia keskustelulle, tuntevat työntekijät olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Hyvä vuorovaikutus edistää myös yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista työyhteisössä, kun kaikki osapuolet kommunikoivat avoimesti. Avoin vuorovaikutus auttaa esihenkilöitä ymmärtämään työntekijöidensä tarpeita ja toiveita. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saa olla epäasiallinen tai ilkeä – työpaikalla asioista pitää pystyä puhumaan asiallisesti ja rakentavasti. Esihenkilöt ovat tässäkin tärkeässä roolissa, koska he näyttävät esimerkkiä työntekijöilleen. Huonoon käytökseen tulee puuttua, ja on tehtävä selväksi, mikä on sallittua ja mikä ei.

Jotta työntekijä voi onnistua omassa työssään, hänellä tulee olla selkeä käsitys tavoitteista ja odotuksista. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että nämä odotukset ja tavoitteet ovat selvät jokaiselle työryhmässä, ja tarvittaessa ohjata työntekijöitä takaisin perusasioiden äärelle. Työntekijöiden tukemisessa ja ohjaamisessa palautteen antaminen on todella merkittävässä asemassa. Työntekijällä on oikeus saada positiivista ja rakentavaa palautetta. Luottamuksen rakentamisessa myös esihenkilön itse pitää olla valmis ottamaan palautetta vastaan. Vain näin työyhteisöt voivat kehittyä. Ymmärtäminen, rehellisyys ja luottamus antavatkin perustan toimivalle työyhteisölle.

Aito kohtaaminen arjessa antaa tilaa kehitykselle

Miten sitten me esihenkilöt voisimme parantaa vuorovaikutusta ja kommunikaatiota? Oma kokemukseni on se, että kaikki lähtee aidosta kohtaamisesta – tapahtuu se sitten kasvokkain tai vaikka Teamsin kautta. Aito kohtaaminen edellyttää aitoa läsnäoloa ja kuuntelemisen taitoa. Tärkeää on kuulla erilaisia mielipiteitä ja ideoita, vaikka usein kaikkien mielipiteitä ei voi ottaa huomioon. Näihin tilanteisiin auttaa se, kun osaat esihenkilönä perustella selkeästi päätöksesi. Tärkeää on myös rakenteilla luoda paikkoja, joissa vuorovaikutustilanteet ovat mahdollisia. Näitä ovat mm. tiimipalaveri, one to one – ja muut keskustelut työntekijöiden kanssa. Jätä myös kalenteriin vapaata aikaa ex tempore -keskusteluja varten, koska tavalliset työpäivät ja arjen hetket ovat kaikkein merkityksellisimpiä vuorovaikutustilanteita.

Vuorovaikutustaitoja voi myös kehittää, ja erityisesti palautteen antamista ja vastaanottamista kannattaa harjoitella. Itsekään en aina ole ollut hyvä rakentavan palautteen antaja, mutta kokemus haastavista palautteenantotilanteista on kehittänyt omaa osaamistani.

Oman kokemukseni mukaan palaute kannattaa antaa rehellisesti ja mahdollisimman konkreettisesti, mutta samalla säilyttäen inhimillisyys ja kunnioitus toista kohtaan. Koskaan ei kannata itse provosoitua haastavissa tilanteissa, vaan palauttaa keskustelu alkuperäiseen asiaan ja pysyä itse rauhallisena ja asiallisena. Pyrin aina haastavan palautetilanteen jälkeen reflektoimaan omaa toimintaani; mikä meni hyvin ja mikä ei. Melkein aina on jotain parannettavaa.

Yhteenvetona voi todeta, että henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta kuunteleminen, kuulluksi tuleminen ja aito vuorovaikutus lisäävän työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota. Ennen kaikkea ne luovat perustan luottamukselliselle ilmapiirille, jossa kaikkien on hyvä tehdä töitä yhteisten tavoitteiden eteen.

Heidi Nikkilä

HR Johtoryhmä

Henkilöstöjohtaja

044 749 3303

heidi.nikkila@sininauhasaatio.fi