UKK – Usein kysytyt kysymykset
Katu ei ole koti -kampanjassa kerätään varoja kodittomille nuorille. Tässä vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin kampanjasta. Jos sinulle kysymyksiä, ota yhteyttä.
Etusivu Katu ei ole koti Katu ei ole koti UKK
Vuoden 2022 lopussa asunnottomia alle 25-vuotiaita oli ARA-tilastojen mukaan 815.
Nuoren elämä voi kriisiytyä monin eri tavoin. Taustalla voi olla taloudellisia vaikeuksia tai päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Asunnottomuuden taustalla voi olla myös yhteiskunnallisia ongelmia, kuten kohtuuhintaisten asuntojen puute tai tukipalvelut, jotka eivät kohtaa nuorten tarpeita.
Virallisesti Suomessa ei ole alaikäisiä asunnottomia. Alle 18 -vuotiaat nuoret ovat lastensuojelulain piirissä ja asuvat joko kotona tai sijoitettuna lastensuojelun kautta. Toisinaan tilanne saattaa asuinpaikassa kuitenkin kriisiytyä ja nuori päättää lähteä ”hatkaan”, jolloin hän jää ilman suojaa. Nuori saatetaan myös ”potkia pihalle” lapsuuden kodistaan esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.
NUOLI – nuorten kohtaamis- ja tukipiste on tarkoitettu asunnottomille, päihteitä käyttäville 16–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole paikkaa, minne mennä. Nuoli on auki 24/7. Nuolessa voi asioida anonyymisti, päihtyneenä, kotikunnasta riippumatta. Siellä on mahdollista ruokailla, peseytyä ja levätä sekä saada tukea ja neuvoja asioihin, jotka nuorelle ovat keskeisiä sillä hetkellä. Nuolessa nuori kohdataan sellaisena kuin tämä on.
Edellisten vuosien keräyksillä olemme muun muassa ostaneet nuorille selviytymispaketteja, hygieniatarvikkeita sekä talvitakkeja ja -kenkiä. Osa kampanjan varoista on käytetty kodittomien nuorten harjoitteluasuntojen hankintaan.
Kerätyistä varoista 85 prosenttia menee suoraan auttamistyöhön. Loput 15 prosenttia menevät hallinto- ja markkinointikuluihin sekä viranomaismaksuihin. Hallinto vastaa työn suunnittelusta, työn etenemisen seuraamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Ilman hallintoa ei voi olla eettistä varainhankintaan. Markkinointikulut koostuvat mainoksista ja markkinointimateriaaleista, joilla pyrimme tavoittamaan potentiaalisia lahjoittajia. Näiden kulujen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme tavoittamaan toimintamme tukemisesta kiinnostuneet henkilöt.
Seuraamme varojen käyttöä taloushallintomme kanssa ja tarkistamme talousraporttimme kerran vuodessa tilintarkastajalla. Raportoimme varojen käytöstä vuosittain rahoittajillemme (STEA, Euroopan sosiaalirahasto ja AMIF) sekä Poliisihallitukselle.
Rahoittajamme vaativat työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaa seurantaa. Tätä varten keräämme tietoa esimerkiksi siitä, kuinka montaa henkilöä pystymme auttamaan lahjoitusvaroilla, sekä haastattelemme apumme piiriin kuuluvia henkilöitä työmme laadusta.
Kerromme työmme etenemisestä muun muassa uutiskirjeessämme ja vastuullisuuskatsauksessamme.