19.6.2025

Asunnottomaksi voi päätyä kuka tahansa – Kimmon tarina

Blogit

Kuormitus, stressi, työuupumus, loppuun palaminen, ahdistus, lamaannus ja masennus. Siinä askelmerkit, jotka johdattivat Kimmon 35 vuoden työuran jälkeen asunnottomuuteen. Matkalla oli monta hetkeä, jolloin pienellä inhimillisyydellä ja tuella alamäki olisi voitu pysäyttää. Lopullinen katkeamispiste syntyi byrokratian rattaissa – tukipäätösten ja työvoimapalveluiden vaatimusten alla. Tämä on Kimmon tarina.

Sininauhasäätiön matalan kynnyksen yhteisökahvila Café Illusiaan saapui viime vuoden lokakuussa uusi asiakas, Kimmo. Kimmo viihtyi yhteisössämme ja osallistuu aktiivisesti ryhmätoimintaan. Hänestä tuli henkilökunnalle tuttu kasvo, joka ilmestyi paikalle joka aamu. Marraskuussa lähestyin Kimmoa, koska halusin tietää enemmän hänen tilanteestaan. Oli tulossa Kimmon 57-vuotisen elämän ensimmäinen joulu asunnottomana. Mitä oli tapahtunut, että työteliäs ja tunnollinen ihminen oli päätynyt kadulle?

Tämä on Kimmon tarina, mutta se voisi yhtä hyvin olla minun tai sinun, kenen tahansa meistä.

Kimmo Café Illusian retkellä

Kamelinselkä katkeaa

Kimmo muutti jo nuorena pikkupaikkakunnalta Helsinkiin töihin. Ensin hän asui työsuhdeasunnossa ja myöhemmin Hekan vuokra-asunnossa. Hän teki töitä keittiöalalla, samalla työnantajalla 35 vuotta. Kimmo paiski töitä, joskus jopa 80 päivää putkeen, ja elämä pyöri työn ympärillä. Ystäväpiirikin rakentui työkavereista, ja pitkiä työpäiviä nollattiin käymällä yhdessä oluella. Jossain kohtaa työtaakka alkoi kuitenkin painaa: työpisteet ja työkaverit vaihtuivat. Kimmo yritti tuoda ongelmia esiin uudelle esimiehelle, mutta tämä ei halunnut kuunnella.

Ahkerana ja tunnollisena Kimmo jatkoi puurtamista, ja myös uuden työparinsa kannattelemista. Työparin ammattitaito oli puutteellinen ja Kimmo koki joutuvansa neuvomaan ja ohjaamaan tätä jatkuvasti. Kiire, väsymys, työasiat pyörivät Kimmon mielessä koko ajan, nukahtaminen oli vaikeaa eikä maanantaiaamuisin ollut motivaatiota lähteä töihin. Lopulta ongelmat kärjistyivät: erään epäreiluksi kokemansa ja vaikean keskustelun jälkeen, johon esimieskin osallistui, Kimmo lähti ja sulki oven perässään.

Yhteiskunnan tukiverkot pettävät

Kimmo sulkeutui kotiinsa ja laittoi puhelimensa kiinni. Hän ei hakenut Kelan tukia eikä maksanut vuokraansa. ”En välittänyt tulevaisuudesta”, kertoo Kimmo. Oli joulukuu 2021 ja rahat riittivät enää tammikuuhun. Kimmo erakoitui asuntoonsa ja poistui sieltä vain käydäkseen kaupassa. Vajaan puolen vuoden jälkeen ovikello soi, ja Kimmo päästi Hekan asumisneuvojan sisään. Vuokraveloista tehtiin maksusuunnitelma, ja asumisneuvoja soitti Kelaan, jotta toimeentulotuki saataisiin vireille. Kimmo lähti myös työvoimatoimistoon, jossa ilmoittautui työttömäksi saadakseen työttömyystukea.

Kaikki kuitenkin kariutui työttömyystukien ehtoihin.

Olisi pitänyt hakea neljää työpaikkaa. En todellakaan pystynyt enkä jaksanut. Eikä minulla ollut edes tietokonetta. Olin ollut niin kauan lamaantuneena yksin kotona, että ihmisten ilmoille meno oli järkyttävän hankalaa.

Kimmo luovutti ja sulkeutui jälleen kotiinsa. Jossain kohtaa asumisneuvoja koputti taas ovea. Kimmo lähetettiin lääkäriin, joka kirjoitti hänelle sairaslomaa. Sosiaalineuvojan kanssa laitettiin jälleen tukihakemukset vetämään. ”Kelan päätös oli, että olen työkykyinen”, kertoo Kimmo. Pahin alamäki alkoi siitä.

Elämä peittyi sumuun. Kimmo vaipui masennukseen ja alkoi juoda – rahat riittivät lähes kahden kuukauden juomisputkeen. Puhelin oli suljettuna ja Kimmo jälleen erakkona asunnossa. Vuoden 2024 syyskuussa Kimmo häädettiin asunnosta: hänelle annettiin puoli tuntia aikaa pakata reppu ja lähteä kadulle. Ensimmäisen yön hän nukkui ulkona, mutta sen jälkeen joku neuvoi hänet hätämajoitukseen. Kimmo sai paikan Lauttasaaren päihteettömästä yksiköstä. Kaksi ja puoli vuotta syrjäytyneenä asunnossa oli jättänyt jälkensä. ”Piti taas alkaa totuttelemaan ihmisiin”, Kimmo kertoo.

Café Illusiasta löytyy merkityksellisyyttä tuova yhteisö

Hätämajoituksen uudet tuttavuudet ottivat Kimmon mukaansa Café Illusiaan.

Minut otettiin hyvin vastaan, ja paikka tuntui sopivan rauhalliselta. Oli biljardia ja muuta tekemistä, ja sain osallistua ruokaryhmään. Retkillä pääsin paikkoihin, joissa en ole koskaan käynyt.

Kimmo alkoi käydä Illusiassa päivittäin. Pian hän pääsi myös tilapäisasumiseen Castréninkadulle. Hietaniemen palvelukeskuksen sosiaalityöntekijän kanssa taas laitettiin vireille jonotus asuntoon sekä kaikki tuki- ja paperiasiat kuntoon.

Café Illusiassa käyminen toi Kimmon elämään arkirytmin, mielekästä tekemistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Illusiassa on tiivis lämminhenkinen yhteisö, jossa keskustellaan, nauretaan ja tehdään asioita yhdessä. Kimmo osallistui pian kaikkiin iltapäivien toimintoihin ja retkiin sekä autteli keittiöhommissa. Olimme tiimissä vaikuttuneita Kimmon aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta, joten päätimme ehdottaa Kimmolle työkokeilua.

Kiitän teitä siitä, että otitte minuun yhteyden kysymällä työkokeiluun.

Kimmo Café Illusian retkellä Olympiastadionin torniin

Kohti valoisampaa tulevaisuutta

Työkokeilu jatkuu syksyyn asti ja se on ollut todella antoisa puolin ja toisin. ”Olen saanut varmuutta, että työelämätaidot ovat tallessa”, Kimmo sanoo. Toivomme Café Illusiassa, että Kimmon motivaatio säilyy ja että hänen tuleva tiensä on sellainen kuin hän siitä itse haluaa rakentaa.

Tällä hetkellä tunnen olevani osa porukkaa. Ajatus on selkeytynyt ja on huojentavaa, kun voi miettiä elämää jo pidemmälle eikä elää vain hetkessä.

Kimmo on aloittanut kuntosaliharrastuksen

Kaikkien mutkien kautta Kimmo on nyt onnellisella polulla. Työvoimapalveluiden vaatimukset ja Kelan päätökset ajoivat Kimmon jatkuvasti ahtaammalle, ja epärealistiset odotukset johtivat masennuksen syvenemiseen. Inhimillisyydellä ja oikeanlaisella tuella alamäen olisi saanut pysäytettyä jo aiemmin. Onneksi Kimmo lopulta pääsi avun piiriin ja sai elämänsä suunnan käännettyä.

Kimmon tarina ei ole ainutlaatuinen – yhä useampi ihminen Suomessa on ajautumassa samanlaiselle polulle. Asunnottomuus koskettaa yhä useampia ja leikkaukset kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Kimmon tarina kuitenkin osoittaa, että oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki voivat muuttaa elämän suunnan. Siihen kannattaisi panostaa.

Niina Arola
Tiimiesihenkilö, Café Illusia

Lue lisää

Hennan tarina: Kokemusasiantuntija, tuleva ammattilainen, selviytyjä

”Katariinan” tarina: Elämä kadulla on turvatonta – etenkin naisena

#Blogit

#Asunnottomuus

#HR

#Osallisuus

Nuoli työharjoittelija Henna 0325

Kokemusasiantuntija, tuleva ammattilainen, selviytyjä

Henna opiskelee päihde- ja mielenterveysalaa. Hän on myös kokemusasiantuntija, joka suorittaa työharjoittelua nuorten tuki- ja…

Artikkelit

+5

28.3.2025

Naistenpäivä kuvituskuva

Elämä kadulla on turvatonta – etenkin naisena

Asunnottomien naisten kokemuksia värittää turvattomuus ja väkivallan pelko. On vaarallista jäädä yksin, varsinkin naisena. Sininauhasäätiön…

Artikkelit

+4

6.3.2025

Uhkana perheiden asunnottomuus ja arjen murentuminen

Suomea on pidetty asunnottomuuden hoidon mallimaana. Nyt asunnottomuus uhkaa yhä useampia suomalaisia. Mielikuva asunnottomuudesta kaipaa…

Blogit

+3

20.2.2025