Omalla kielellä saatu tieto auttaa Suomeen muuttanutta ymmärtämään asumisen käytänteitä ja voi ehkäistä asumisen ongelmia

Suomessa vieraskielisten määrä on ollut kasvusuuntainen jo pidemmän aikaa (Tilastokeskus). Tämä tarkoittaa, että meillä asumistoimijoilla, muilla kolmannen sektorin toimijoilla ja viranomaistyötä tekevillä vieraskielisten henkilöiden ohjaus- ja neuvontatyö kasvaa.

Yksi vieraskielisten ryhmä on kiintiöpakolaiset. Kiintiöpakolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan pysyvästi toiseen maahan esimerkiksi sodan takia ja jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi (Migri). Suomessa eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Kiintiöpakolaisten määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Pakolaiskiintiön nosto ja muu maahanmuutto kasvattaa yhteiskunnan eri sektoreilla tarvetta lisätä ymmärrystä maahanmuuttajien neuvonnan ja ohjauksen erityispiirteistä, jotta heille suunnattua tukea ja palveluja saadaan kohdennettua paremmin. Yksi alkuvaiheen maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjaustyön erityispiirre liittyy kieleen ja tulkkaukseen, sillä Suomeen saapuvat pakolaiset, jotka eivät vielä puhu suomea, saavat maahan muuton alkuvaiheessa lähes kaiken tiedon tulkin välityksellä. Pakolaiset rakentavatkin usein kuvaa ja ymmärrystä uudesta kotimaasta ja sen käytänteistä pitkälti saamansa tulkkauksen ja käännösmateriaalin turvin.

Virheellinen tai epätarkka tulkkaus voi johtaa kuulijaa harhaan tai aiheuttaa arjen ongelmia

Käännös- ja tulkkaustyötä haastaa sellaiset termit, jotka on muodostettu kuvaamaan suomalaista yhteiskuntaa, eikä niitä sellaisenaan löydy toisen kielen sanavalikoimasta. Kun tulkit tulkkaavat tällaisia termejä, joutuvat he tulkatessaan valitsemaan mitä käännöskielen sanaa, eli vastinetta tai selitystä, he käyttävät termiä kuvaamaan.

Erityisen paljon työtä tulkit joutuvat tekemään sellaisissa kielissä, jotka ovat kehittyneet hyvin paljon suomalaisesta yhteiskunnasta eroavissa yhteiskunnissa. Kun eri tulkit tekevät eri valintoja, sama asia kääntyy eri tavoin. Eri tavoin tulkattu tieto voi aiheuttaa viestin vastaanottajalle epätietoisuutta ja väärinymmärrystä, joka puolestaan voi johtaa erilaisiin arjen ongelmiin ja haasteisiin. Esimerkiksi asumisessa on voinut tulla ongelmia, joiden taustalla on vaikuttanut epätarkka tulkkaus tai käännös.

Väärinymmärretty tieto luonnollisesti vaikeuttaa tiedon oikeaa omaksumista ja hidastaa Suomeen muuttaneen henkilön mahdollisuuksia saada hallintaan suomalaisen yhteiskunnan asioita.

Laadukasta tulkkausta ja käännöstä haastaa myös koulutettujen tulkkien puuttuminen erityisesti harvinaisemmissa Suomessa puhutuissa kielissä. Tulkin ammattinimikettä ei Suomessa ole suojattu, jolloin tulkkina voi toimia henkilö, jolla ei ole alan ammattitutkintoa. Koulutuksen puuttuminen vaikuttaa käännöksen ja tulkkauksen laatuun. Lisäksi laatua heikentää tulkkauksen nykyiset kilpailutuskäytänteet, joissa halpa hinta menee helposti laadun edelle.

Asumisen ja sosiaaliturvan sanasto avuksi alkuvaiheen kotoutujalle ja tulkeille

Sininauhasäätiön maahanmuuttajatyössä tiedostimme tulkkaus- ja käännöstyöhön liittyviä kompastuskiviä, minkä vuoksi aloitimme asumisen ja sosiaaliturvan pienen sanaston käännättämisen keväällä 2021. Sanastoa käännätettiin kurdin (sorani), arabian, Kongon swahilin ja tigrinjan kielien kääntäjäryhmissä. Näitä kieliä puhutaan muun muassa Syyriasta, Kongosta ja Eritreasta Suomeen saapuneiden kiintiöpakolaisten keskuudessa. Arabian ja kurdin kielen puhujien osuus on suuri myös muiden Suomessa asuvien vieraskielisten parissa (Tilastokeskus).

Ajatus sanaston työstämiselle nousi esiin käytännön asiakastyön ja asiakaspalautteen kautta. Asumisen ja sosiaaliturvan termikäännöksille oli tarvetta, jotta vasta Suomeen muuttaneet pakolaiset ja muut maahanmuuttajat saisivat lisää laadukasta tietoa asumisesta ja ymmärtäisivät paremmin tärkeiden alkuvaiheen asumisen termien merkitykset.

Tasokas tulkkaus- ja käännöstyö tukee kotoutujia, auttaa ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä sekä säästää yhteiskunnan varoja

Vieraskielisten henkilöiden määrän kasvu saattaa tulevaisuudessa johtaa siihen, että yhä useampi ohjaus- ja neuvontatyötä tekevä henkilö toimii tulkin välityksellä. Erikielisten asiakkaiden neuvonta- ja ohjaustyössä onkin syytä tiedostaa, että hyvä tulkkaus ja käännös ei ainoastaan ole merkittävässä roolissa asiakkaan ymmärryksen lisäämisessä, vaan se tukee myös tämän kykyä toimia itsenäisemmin ja palvelee näin ohjaus- ja neuvontatyötä tekevää.

Ammattitaitoisella ja hyvällä tulkkauksella on myös oleellinen rooli asiakkaan oikeusturvan toteutumisessa, mistä onkin lähiaikoina käyty julkista keskustelua (Yle).

Kun käännös on tehty huolellisesti ja tulkkaus sujuu laadukkaasti, on lukijalla ja kuulijalla mahdollisuus omaksua oikeaa tietoa. Tulkkeja ja kääntäjiä tilaavien tahojen, erityisesti viranomaisten, tulisikin ensisijaisesti vaatia koulutettua tulkkia ja kääntäjää, jotta he varmistaisivat laadukkaan käännöksen. Hyvä tulkkaus ja käännös sujuvoittaa viranomaisten toimintaa.

Viranomaisten ja muiden tulkkaus- ja käännöstyötä tilaavien olisikin hyvä tiedostaa, että halvin hinta ei yleensä johda parhaaseen lopputulokseen. Laadukas tulkkaus ja käännös sen sijaan voi säästää yhteiskunnan varoja, kun puutteellisia käännöksiä ei tarvitse korjata tai epätarkkaa tulkkausta täydentää jälkeenpäin.

Projektikoordinaattori, Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hanke 
Minna Kilpinen