7.4.2022

Kuin tyhjä taulu – havaintoja päihteitä käyttävän asiakkaan kohtaamisesta

Blogit

Usein päihteitä käyttävään asiakkaaseen kohdistuu ennakkoluuloja ja odotuksia, jotka estävät aidon kohtaamisen. Sininauha Oy:n Turun kotiin vietävien palveluiden asumisohjaaja Simo Heikinheimo ja tiimiesihenkilö Riina Elonmaa kertovat työssä tekemistään havainnoista.

#Blogit

Simo Heikinheimo ja Riina Elonmaa kohtaavat työssään päihteitä käyttäviä asiakkaita päivittäin. He tukevat asiakkaita käytännön asioissa aina hammaslääkäriajan varaamisesta kotiavainten hankkimiseen. Kohtaamiset tapahtuvat asiakkaiden kotona tai kaupungilla, riippuen asiakkaan tuen tarpeesta.

Simo Heikinheimo on asumisohjaaja ja kokemusasiantuntija, joka opiskelee oppisopimuskoulutuksella päihde- ja mielenterveystyöhön suuntautuvaksi lähihoitajaksi. Riina Elonmaa on Simon esihenkilö Sininauha Oy:n Turun kotiin vietävissä palveluissa.

Kotiin vietävien palveluiden asiakkaista monet ovat nykyisiä tai entisiä päihteiden käyttäjiä. Asiakkaiden elämäntilanteeseen kuuluu, että heillä on vähän sellaisia kohtaamisia, joihin ei liittyisi päihteidenkäyttöä. Asumisohjaaja saattaa olla asiakkaan elämässä ainoa ihminen, jonka tavoitteena on asiakkaan paras.

”Asumisohjaajan kanssa asioimisessa ei myöskään ole perhedynamiikan mukanaan tuomaa kitkaa, jota sukulaisten kanssa on. Monesti äidit haluavat pelastaa lapsiaan, vaikka todellisuudessa aikuinen lapsi tarvitsisi irtautumista päihteidenkäytön mahdollistavista suhteista”, Simo sanoo.

Päihdetaustaiset kohtaavat ennakkoluuloja palveluissa

Riina ja Simo ovat havainneet, että asiakkaat, joiden taustalla on päihteidenkäyttöä ja asunnottomuutta, herättävät käytöksellään, habituksellaan tai puheellaan ennakkoluuloja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa. Näissä tilanteissa ammattilaisten odotukset vaikeuttavat asioimista tai pahimmassa tapauksessa estävät sen.

”Parhaan lopputuloksen saa ilman odotuksia. Positiiviset odotukset aiheuttavat helposti pettymyksiä, kun taas negatiiviset odotukset aiheuttavat vääränlaisen kohtaamisen. Odotukset harvoin kohtaavat”, Simo sanoo.

Simon neuvo ammattilaiselle on, että ennen tapaamista kannattaa nollata ajatusmaailmansa ja kohdata ihminen ilman odotusten taakkaa. Tämä helpottaa molempien osaa, sillä niin varautuneisuus kuin välittömyys näkyvät mikroilmeistä, joita ihmiset toisistaan lukevat.

”Ammattilaisen ja asiakkaan välinen suhde on kuin mikä tahansa ihmissuhde ja riittää, että on ihminen ihmiselle”, Simo sanoo.

Ohjaaja sanoittaa tunteita  

Joskus ketuttaa ja sen saa sanoa ääneen. Tilanteiden sanoittaminen on kaikille osapuolille tärkeää, jotta asiakas voi opetella taitoa turvallisen ihmisen kanssa ilman pelkoa hyväksikäytöstä.

Koska Simolla on käyttötaustaa, hän tietää miten tunteiden tunnistamista täytyy harjoitella.

”Aikaisemmin minulla oli kolme tunnetilaa: ketuttaa, väsyttää tai on hyvä olla. Nyt minulla on koko kirjo.”

Asumisohjaajan tehtävä on sanoittaa tunteita, kuten pettymystä, mielipahaa ja epäreiluuden kokemuksia. Hän voi esimerkiksi sanoa, että harmittaa, jos asiakas ei ole pitänyt kiinni yhteisesti sovitusta. Asiakkaalle negatiivistenkin tunteiden ilmaiseminen sanallisesti on edistysaskel, jos aikaisemmin asiat on hoidettu väkivallalla.

Tärkeistä asioista kannattaa puhua ääneen ja varmistaa, että molemmat – sekä asiakas että ammattilainen – ovat ymmärtäneet sovitun samalla tavalla. Kotiin vietävissä palveluissa asiakkaan asioita ei koskaan hoideta mututuntumalla, vaan kaikesta sovitaan etukäteen ja varmistetaan, että molemmat ymmärtävät mitä on sovittu.

Ammattilainen laittaa omat odotuksensa sivuun

Kaikkea ihmisten välisiä kohtaamisia määrittävät tietyt ennakkoluulot tai odotukset, jotka vaikuttavat viestien tulkintaan. Tätä tapaa tarkastella maailmaa värittyneiden linssien läpi voisi kutsua asenteeksi.

Erityisesti päihteitä käyttävien asiakkaiden kanssa asenteella on suuri merkitys, sillä se vaikuttaa kohtaamisen laatuun. Esimerkiksi, kun ohjaaja menee asiakkaan kotiin, hän menee sinne eri asenteella kuin laitokseen, sillä koti on ihmiselle pyhä paikka, jota vieraan tulee kunnioittaa.

”Kotiin ei koskaan mennä takki auki, sillä se saattaa provosoida asiakkaita”, Riina ja Simo sanovat.

Monilla päihdetaustaisilla asiakkailla on vaikeuksia säädellä tunteita ja reaktioita, jolloin kaikki mahdollinen provokaatio aiheuttaa turhia riskejä. Päihteidenkäyttäjien maailmassa myös väkivalta on normaalia.

”Suurin osa ammattilaisista tulee töihin tietyllä tahtotasolla. Kannattaa tiedostaa, että jos oma toiveeni on rakastaa ehjäksi tai korjata, se on minun haluni ja minun tavoitteeni, mutta ei välttämättä asiakkaan paras.”

Liialliset omat toiveet voivat johtaa ammattilaisen riittämättömyyden kokemukseen. Elämä on kuitenkin jatkuva prosessi, jossa rajapyykkien pysyvä saavuttaminen ei ole mahdollista. Usein päihteitä käyttävien asiakkaiden kanssa pyritään minimoimaan haittoja, jotta asiakkaan tilanne pysyisi stabiilina, eikä kehitystä taaksepäin tapahtuisi.

Toisaalta tapahtumien merkitystä ei voi kukaan ennakoida, sillä sekin, että asiakas päätyy kadulle, voi olla käänne parempaan. Simo kertoo, että kodittomaksi jääminen oli parasta, mitä hänelle oli tapahtunut, sillä se lopulta johti huumeiden käytön lopettamiseen.

Ohjaaja suodattaa kohtaamisia asiakkaan ja viranomaisen välillä

Päihteitä käyttävät asiakkaat kohtaavat usein palveluissa ennakkoluuloja. Tällöin asumisohjaaja voi toimia suodattimena asiakkaan ja viranomaisten välillä. Ohjaajan läsnäolo sujuvoittaa asioimista, jos asiakas puhuu epäselvästi tai hänellä on taipumus korottaa ääntään tarpeettomasti. Ohjaajan avulla voidaan säästää myös vartijaresurssi, jos asiakas on korvamerkitty terveydenhuollossa niin, että vartija kutsutaan ennen kuin asiakas on edes ehtinyt paikalle.

Toinen, mahdollisesti tuhoisampi ennakkoluulon ilmentymä on, että päihdetaustainen asiakas ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Päivystyslääkäri saattaa ilman vaihtoehtoja ilmoittaa, että asiakkaan sormille ei ole mitään tehtävissä ja että ne pitää amputoida. Tällöin asumisohjaajan tehtävä on nostaa esiin mahdollisuuksia ja tukea asiakkaan ilmaisemia tavoitteita.

Minkälainen on sitten hyvä kohtaaminen?

Hyvässä kohtaamisessa molemmat osapuolet tulevat kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Siihen mennään avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti, tai ainakin ennakkoluulot tiedostaen.

Vaikka ammattilaista jännittäisi kohdata asiakas, on hyvä muistaa, että tilanne saattaa jännittää myös asiakasta. Kohtaamisessa ohjaajalla on kuitenkin ammatillinen vastuu, joten hänen tehtävänsä on minimoida oma jännityksensä.

Kaikessa kohtaamisessa on kyse ihmisyydestä. Siinä sekä ammattilainen että asiakas ovat loppujen lopuksi samalla viivalla.

”Siinä ei tarvitse olla mitään valmista. Kohtaaminen tehdään asiakkaan kanssa yhdessä.”

Viestinnän asiantuntija
Taru Nissinen

Uusimmat blogit

Uutta tutkimustietoa maahanmuuttaneiden asunnottomuudesta

Maahanmuuttaneiden asunnottomuus on laajeneva ongelma, johon yhteiskunta ei tarjoa valmiita ratkaisuja. Uuden tutkimustiedon valossa tilanne…

Blogit

+1

13.6.2024

Sanni Joutsenlahti, Sininauhasäätiö-konserni

Aidosti toimiva ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä

Päihde- ja asumispalvelut sekä haittoja vähentävä työ on kokonaisuus, jolla on yhteinen tavoite: paikkansa löytävä…

Blogit

+1

6.6.2024

Kuvituskuva: nuotiolla

Hyvän voima

Monet epäilivät Toimintatiistain mahdollisuuksia vuonna 2019. Nyt työtä on jatkettu viiden vuoden ajan. Tulokset yllättävät.…

Blogit

+1

23.5.2024