10.11.2022

Hyvä hoito kuuluu jokaiselle – myös huumeiden käyttäjille

Blogit

Tänä vuonna huumeisiin kuolleita oli Helsingissä muistelemassa noin 150 läheistä. Huumeiden käyttäjät kohtaavat syrjintää terveydenhuollon palveluissa. Moni kuolema voitaisiin estää, jos huumeita käyttävät ihmiset hakeutuisivat terveydenhuollon palveluihin ajoissa.

#Blogit

#ODE

Koko 2000-luvun ajan huumekuolemien määrä on Suomessa kasvanut. Tähän mennessä synkin on ollut vuosi 2020, jolloin huumekuolemia tapahtui enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan, kun moni suomalainen voi paremmin kuin koskaan, on huumeisiin kuollut yhä useampi. Synkät luvut raporteissa tarkoittavat, että yhä useampi suree hiljaisesti. Yhä useamman ihmisen läheinen on kuollut huumeisiin.

Huumekuolema on tyypillisesti yliannostus, vahingossa tapahtunut myrkytys. Myös sairaus tai tapaturma voidaan luokitella huumekuolemaksi. Näitä kuolemantapauksia on tilastoitu ja tutkittu toiveena löytää keinoja kuolemien vähentämiseen. Eräs piirre huumekuolemissa on se, että usein tilanteessa ei hoitoon ole hakeuduttu ajoissa. Ei ole lähdetty lääkäriin, eikä ambulanssia ole soitettu.

Olen itse tehnyt työtä päihteitä käyttävien ihmisten kanssa vuosia. Olen istunut monen pöydän ääressä, lukemattomilla sohvilla ja muutaman sairaalasängyn äärellä. Olen usein kuullut tarinan siitä, kuinka yliannostuksen, tulehduksen tai kramppikohtauksen kourissa ei ole hakeuduttu päivystykseen. Kivuliaita oireita on päätetty hoitaa kotikonstein.

Kuka päivystykseen haluaa lähteä, jos pelkää tulevansa kohdelluksi eri tavalla kuin muut?

Ei varmasti yllätä ketään, että tällaiset tarinat päättyvät joskus huonosti: elinikäiseen vammautumiseen tai pahimmillaan kuolemaan. Tuntuu järjenvastaiselta, että ihminen ei hakeudu hoitoon vakavasti sairastuttuaan. Meillähän on ilmaiset terveyskeskukset ja Euroopan paras erikoissairaanhoito!

Päihderiippuvuudesta kärsivät kertovat kohtaavansa syrjintää arkisessa elämässään huomattavasti enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Syrjintää on sanakirjan mukaan sitä, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Syrjintä voi olla epäsuoraa ja huomaamatonta: katseita, katsomatta jättämistä tai vaivihkaa pois kääntymistä. Syrjintä voi myös olla suorempaa: epäasiallista kielenkäyttöä tai pois käännyttämistä. Lääkäri voi pahimmillaan evätä potilaalta hoidon päihdesairauteen vedoten.

Tehokas keino ehkäistä huumekuolemia olisi saada huumeita käyttävä ihminen hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin ajoissa. Mutta kuka päivystykseen haluaa lähteä, jos pelkää tulevansa kohdelluksi eri tavalla kuin muut?

Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on päivänselvä: se, että päihdesairaiden ihmisten syrjintä tunnistetaan ja siihen aletaan puuttua. Jokaisen meistä pitää voida luottaa siihen, että palveluissa asioidessa tulee kohdatuksi yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Päihteiden käyttö ei ole sen parempi syy syrjiä kuin ihonväri tai pankkitilin saldo.

Hyvä hoito ja hyvä kohtelu kuuluvat jokaiselle. Jokaiselle – riippumatta siitä, onko ihmisellä päihdesairaus vai ei.

Projektikoordinaattori, ODE-hanke
Suvi Helle

Uusimmat blogit

Kuvituskuva: nuotiolla

Hyvän voima

Monet epäilivät Toimintatiistain mahdollisuuksia vuonna 2019. Nyt työtä on jatkettu viiden vuoden ajan. Tulokset yllättävät.…

Blogit

+1

23.5.2024

Kaksi henkilöä täyttää lomaketta.

Valta ja vastuu sote-palveluissa

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisten on helpompi vaatia palvelun käyttäjiltä vastuuta kuin luovuttaa valtaa. Vastuunkantoa omasta…

Blogit

+1

16.5.2024

ODE-hankkeen projektikoordinaattori Suvi Helle

Nuori, olet avun arvoinen

Kolmivuotinen, yliannostusten ehkäisyyn tähtäävä ODE-hanke päättyi. Hankkeessa havaittiin, että päihdehaitat ovat monen huumeita käyttävän nuoren…

Blogit

+1

2.5.2024