7.8.2024

Hallituksen leikkaukset: asunnottomuusuhka kohdistuu nyt myös lapsiperheisiin

Tiedotteet
Kuvituskuva; koti ja ruuanlaitto

Hallituksen leikkausten takia asunnottomuus on nyt myös matalapalkkaisten vanhempien ja yksinhuoltajien uhka. Tilanne on Suomessa lähes ennennäkemätön. Välittömien ja välillisten vaikutusten pelätään lisäävän lasten ja nuorten eriarvoisuutta monin tavoin.

Jokaiselle opintietä aloittavalle lapselle ja nuorelle tarjotaan koulussa tänäkin syksynä oma työpöytä ja lounas, mutta olosuhteet kodeissa vaihtelevat. Kun yksi lapsi palaa kesälomalta hyvinvoivana ja virkistyneenä, toisella perheen arki saattaa olla jatkuvaa selviytymistaistelua ja kasvavaa huolta perustarpeiden riittävyydestä, ja jopa omasta kodista.

Uusien, 30.7.2024 julkaistujen tilastojen mukaan asuntohäädöt ovat vuonna 2024 lähteneet mittavaan nousuun. Häätöjen määrä nousi tammi-kesäkuussa keskimäärin viidenneksen koko maassa. Helsingissä häätöjen määrä oli 24 % suurempi kuin vastaavana aikana edellisvuonna.

Samanaikaisten leikkausten yhteisvaikutukset ja pieni ansiotulo asettavat erityisen vaikeaan tilanteeseen matalapalkkaiset vanhemmat, yksinhuoltajat ja esimerkiksi opiskelijat sekä erityisryhmät.

Sininauhasäätiön kehittämisjohtaja Leena Rusi kertoo, että viestit kentältä ovat olleet huolestuttavia:

Kun esimerkiksi pienituloisen perheen asumistukea on leikattu, vastaus perheen huoleen on ollut kehotus hakea edullisempi asunto kauempaa pääkaupunkiseudulta. Perheen tehtäväksi jää joko selviytyä yksin kohtuuttomista kustannuksista tai pyrkiä karsimaan asumiskuluja senkin uhalla, että lasten koulunkäynti, sosiaaliset suhteet ja harrastukset vaarantuvat, ja työssäkäynti vaikeutuu.

Asunnottomuustyön mallimaa – ainakin vuoteen 2024 asti

Suomessa asuville lapsiperheille uhka oman kodin menetyksestä on aikaisemmin koskettanut suhteellisen pientä väestönosaa. Vuonna 2023 asunnottomaksi tilastoituja perheitä oli Suomessa 123, joissa yhteensä 180 lasta. Asunnottomista perheistä yli 60 % oli maahanmuuttajataustaisia. Globaalisti Suomea pidetään asunnottomuuden poiston mallimaana.

Sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien rajut leikkaukset eivät ole Rusin mukaan nykyisessä tilanteessa ainoa haaste. Myös kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia on kavennettu. Järjestöillä on ollut tähän asti arvokas rooli matalan kynnyksen asumisneuvonnan toteuttamisessa sekä marginaalissa olevien ihmisten kohtaamisessa ja palveluiden tarjoamisessa

Juuri nyt asunnottomuustyön haasteet ovat ainutkertaisia ja vakavia: järjestöille suunnattua valtionavustusta ollaan leikkaamassa noin 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Myös asumisneuvonnan lakisääteistämiseen on käytettävissä yli puolet vähemmän varoja kuin hallituskauden alussa suunniteltiin. Seurauksena erityisryhmien palvelut vaarantuvat.

Uhkana on, että asumisneuvontaa tai muuta asumiseen liittyvää tukea ei ole kaikille tarjolla tasavertaisesti ja että nykyisiä hyviksi osoittautuneita toimintamuotoja joudutaan ajamaan alas.

– Esimerkiksi oikein kohdennettu ja ajoitettu asumisneuvonta auttaa tuoreen tutkimuksemme mukaan torjumaan asunnottomuutta tehokkaasti maahanmuuttaneiden keskuudessa, Rusi linjaa. – Lisäksi asumiseen liittyvä järjestölähtöinen tuki ja varhainen puuttuminen esimerkiksi vuokrarästeihin on estänyt tehokkaasti häätöjä pitkäaikaisasunnottomuutta sekä toistuvaa asunnottomuutta kokeneiden keskuudessa.

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton: esimerkiksi Asunto ensin -mallia kehittämällä ja lisäämällä yhteistyötä eri sektoreiden välillä Suomessa voidaan jatkossakin luoda vaikuttavia asunnottomuustyön malleja ja turvata haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksia.

Jotta asunnottomuus ei lähtisi kasvuun, tulee toiminnan taustalla oleva rahoitus pyrkiä kaikin tavoin turvaamaan.

Leena Rusi on mukana Uuden ajan rakentamisen festivaalin paneelikeskustelussa 7.8, osana suomalaisen asunnottomuustyön verkostoa. Tilaisuuden teema on ”Tulevaisuuden asuminen: kestävää, kohtuuhintaista ja vastuullista?”. Rusi nostaa esiin asunnottomuustyön haasteita ja mahdollisuuksia: miten hallitusten leikkaukset vaikuttavat asunnottomuuteen ja millaisin ratkaisuin laajenevaa ahdinkoa voitaisiin helpottaa.

Mahdollisesti kasvavia asunnottomien ryhmiä Suomessa vuonna 2024:

Nuoriin kohdistuvat useat samanaikaiset leikkaukset (ammatillinen koulutus, sosiaali- ja koulutusetuudet) lisäävät alle 25-vuotiaiden riskiä päätyä asunnottomiksi. Erityisen suuri riski on pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa asuvilla nuorilla.

Vuonna 2023 Suomessa oli edelleen 3686 yksinelävää asunnotonta, joista noin joka viides oli alle 25-vuotias.

Matalapalkkaisiin vanhempiin tai yksinhuoltajiin kohdistuvat useat samanaikaiset leikkaukset saattavat johtaa asunnottomuusuhkaan tai asunnottomuuteen lapsiperheissä.

Vuonna 2022 asunnottomista perheistä 67 prosenttia oli maahanmuuttajia. Vuonna 2023 luku oli 70 prosenttia.

Lisätietoja aiheesta:

Leena Rusi

Johtoryhmä
Kehittämisjohtaja
040 704 1105

#Tiedotteet

#asunnottomuus

#Vastuullisuus

#Vaikuttavuus