Tunteet työpaikalla – uhka vai voimavara?

Viime aikoina on puhuttu tunteista ja tunneälykkyydestä johtamisessa ja työelämässä. Yksilön tunteiden sijaan työyhteisöissä tulisi keskittyä siihen, millaista vuorovaikutuksen kulttuuria työpaikoille rakennamme ja minkä merkityksen työyhteisötaidoille annamme.

Jokainen meistä tuo työyhteisöön oman persoonansa, historiansa ja tunteensa. Työpaikat eivät siis ole tunteettomia tiloja. Nykymaailmassa on kuitenkin annettu suuri painoarvo yksilökeskeisyydelle ja sille, että juuri minun tunteeni ovat kaikista tärkeimmät. Juuri minua tulee ymmärtää, koska olen tällainen kuin olen.

Tunteiden tunnistaminen ja erityisesti niiden säätely ovat keskeisiä taitoja niin johtamisessa kuin ihmisten välisessä yhteistyössä. Tunteet vaikuttavat siihen, miten teemme päätöksiä, kommunikoimme, motivoidumme ja reagoimme haasteisiin. Esimerkiksi innostus voi lisätä luovuutta ja yhteistyöhalua, kun taas turhautuminen voi johtaa vetäytymiseen tai konfliktiin. Tunteiden tukahduttaminen ei poista niiden vaikutusta – päinvastoin, se voi lisätä stressiä ja heikentää työhyvinvointia.

Varman ylilääkärin Jan Schugkin ajatuksia herättävä haastattelu Ylellä 7.9. liittyy juuri tähän teemaan. Schugk puhuu haastattelussa hyvinkin suoraan tunteista ja tunteissa vellomisesta työelämässä. Hänen mukaansa yhteiskunta joutuu maksamaan kovan hinnan siitä, että voimakkaan minäkeskeinen ajattelutapa yleistyy ja yksilön oman hyvinvoinnin merkitys korostuu. Haastattelussa Schugk kiteyttää suomalaisen työelämän kolmeksi kompastuskiveksi seuraavat asiat: yksilöllisyyden korostaminen yhteisöllisyyden sijasta, auktoriteettien liiallinen kyseenalaistaminen ja tunteiden ylenmääräinen pöyhiminen.

Tunteiden säätely ei tarkoita niiden kieltämistä, vaan kykyä tunnistaa, ymmärtää ja ohjata omia tunteitaan tilanteen vaatimalla tavalla. On ihan normaalia olla välillä alakuloinen tai surullinen, sillä tunteet kuuluvat elämään. Hyvä tunnesäätely auttaa meitä kaikkia vahvistamaan empatiaa ja vuorovaikutusta, pitämään pään kylmänä paineen alla ja ratkaisemaan konflikteja rakentavasti.

Johtajalle tunnesäätely tarkoittaa esimerkiksi kykyä kohdata työntekijän pettymys tai innostus ilman että oma tunnekuorma ottaa vallan. Työntekijälle se voi tarkoittaa taitoa käsitellä epävarmuutta tai rakentavaa palautetta.

Tunteet kyllä kuuluvat työelämään, siitä olen samaa mieltä. Tunteiden säätelyn taito on kuitenkin se the juttu ja olennainen taito niin esihenkilölle kuin työntekijälle. Toivoisinkin, että puhuisimme enemmän siitä, miten yhdessä voimme tehdä parempia työpaikkoja, joissa meillä kaikilla on hyvä olla ja tehdä töitä.

Työyhteisötaidot ovat meidän kaikkien asia

Huonosta johtamisesta puhutaan paljon, ja meidänkin organisaatiossamme seuraamme säännöllisesti johtamisen laatua erilaisin kyselyin. Jos työntekijä kokee huonoa johtamista, se liittyy useimmiten erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Näissä tilanteissa esihenkilö on avainasemassa, mutta vuorovaikutukseen tarvitaan aina toinenkin ihminen. Sen takia on tärkeää puhua siitä, miten työyhteisöä kehittämämme, millaista vuorovaikutuksen kulttuuria työpaikoille rakennamme sekä minkä merkityksen työyhteisötaidoille annamme.

Työyhteisötaidot tarkoittavat kykyä toimia rakentavasti, kunnioittavasti ja sujuvasti muiden kanssa. Ne sisältävät muun muassa vuorovaikutustaitoja eli aitoa kohtaamista ja kuuntelemista, yhteistyökykyä eli halua ja taitoa tehdä töitä yhdessä ja tukea toisia, ratkaisukeskeisyyttä eli kykyä kohdata haasteita rakentavasti ja etsiä yhdessä ratkaisuja sekä empatiaa ja tunneälyä eli halua ymmärtää toisen näkökulmia ja tunteita.

Työyhteisötaidot ovat se liima, joka pitää tiimit kasassa ja saa yksilöt loistamaan yhdessä. Hyvä työyhteisö ei synny sattumalta. Se syntyy, kun jokainen ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja yhteisestä ilmapiiristä. Kun luottamus, avoimuus ja arvostus ovat läsnä, syntyy tilaa luovuudelle, rohkeudelle ja kasvulle. Työpaikat, joissa tunteet hyväksytään ja tunteiden säätelytaito on osa työyhteisötaitoja, rakentavat psykologisesti turvallista työyhteisöä. Tämä taas lisää luottamusta, innovatiivisuutta ja sitoutumista.

Tunteiden säätely ei siis ole vain yksilön taito – se on koko työyhteisön menestystekijä.

Lopuksi haluan nostaa esille oman tiimini jäsenten tärkeinä pitämiä asioita siihen, mitä tarvitsemme muilta ihmisiltä voidaksemme hyvin:

Yhteiseen tavoitteeseen pyrkimistä, toimeen tarttumista, positiivisuutta, vastuun kantamista, kuuntelemista/tukea, ajatusten vaihtoa, tietoa, tilaa, pysähtymistä, vastavuoroisuutta, läsnäoloa, tukea päätöksissä, kiitosta/reiluutta, sovitusta kiinni pitämistä, draamattomuutta, hyvän tuulista työympäristöä, kannustusta, rakentavaa palautetta, halua työstää asioita ja yhteistyötä, yritystä ymmärtää toisia, erilaisia ja uusia näkemyksiä asioihin ja kuuntelevaa kanssakäymistä.

Nämä ovat mielestäni aika perusasioita, eivätkä vaadi mahdottomuuksia. Pidämme näistä kiinni, sillä haluamme luoda hyvän työyhteisön, jossa on tilaa myös tunteille.

Heidi Nikkilä
Henkilöstöjohtaja