Mittaaminen avaa ikkunan sosiaalialan arkityön vaikuttavuuteen – työkaluja on jo olemassa

Sosiaalialallakin on mahdollista toimia vaikuttavuusperusteisesti. Pikkuhiljaa on päästävä pois suoritusperusteisesta tavasta arvioida tai tilata palveluja. Tämä on sekä asiakkaiden että yhteiskunnan etu.

Sosiaali- ja terveysalalla on pitkät perinteet työn vaikuttavuuden mittaamisessa. Sininauhasäätiö-konsernin laatujohtaja Sanna Pesonen: “Terveydenhuollossa hoitotulokset ovat usein suoraviivaisemmin todettavissa, mutta sosiaalialalla vaikuttavuuden mittaaminen on haastavampaa.”

• Sosiaalityössä arvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.
• Tilanteet ovat yksilöllisiä, jolloin yhteismitallisia standardeja tai malleja vaikuttavuuden arviointiin on vaikeampi luoda.

“Lisäksi kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät usein kontrolloitujen tutkimusten ulkopuolelle. Esimerkiksi päihteiden käyttö voi jättää heidät ulos tutkimusasetelmasta.”

Miksi mittaaminen on tärkeää? Se mahdollistaa

• paremman näkyvyyden asiakkaan tilanteeseen
• tuen vaikuttavuuden arvioinnin
• tavoitteellisen työotteen
• tehokkaamman resurssien kohdentamisen
• oikea-aikaiset toimet asiakkaan tukemiseksi.

Vaikuttavuuden lisääminen on erityisen merkityksellistä haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tuessa. “Apu on suuri tietysti ihmiselle itselleen, mutta merkittävä myös koko yhteiskunnan ja kustannusten kannalta”, sanoo Pesonen.

• Esimerkiksi hoitamattoman päihderiippuvuuden tai mielenterveyden ongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät.
• Näihin ongelmiin oikeaan aikaan kohdennettu tuki auttaa asiakasta eteenpäin ja vähentää kuormitusta toisaalla.

Esimerkiksi asunnottomuus saattaa kuormittaa terveydenhuollon päivystystä, erikoissairaanhoitoa, poliisia tai pelastustointa sekä vankeinhoitoa ja ympärivuorokautisia päihde- ja psykiatrian palveluita. Suunnan muuttaminen on mahdollista oikein kohdennetulla tuella, jolloin syntyy merkittäviä säästöjä pitkällä tähtäimellä.

“Sosiaalialallakin on mahdollista toimia vaikuttavuusperusteisesti, kuten esimerkiksi Sininauhasäätiö-konserni tekee oman Sinimittarinsa avulla. Pikkuhiljaa on päästävä pois suoritusperusteisesta tavasta arvioida tai tilata palveluja. Tämä on sekä asiakkaiden että yhteiskunnan etu.”

Sinimittari ohjaa työtä Sininauhasäätiössä

“Oman Sinimittarimme avulla olemme pystyneet nostamaan systemaattisen mittaamisen piiriin sekä asiakkaidemme tarpeita että organisaatiomme tavoitteita”, sanoo Pesonen.

Sininauhasäätiön asiakasryhmät ovat tyypillisesti asunnottomuutta kokevia tai kokeneita ihmisiä, joilla usein on haasteita esimerkiksi päihteiden tai mielenterveyden kanssa.

Sinimittarin avulla tuodaan

• läpinäkyvyyttä asiakkaan tilanteeseen
• arvioidaan, mikä on vaikuttavinta tukea kullakin hetkellä
• kohdennetaan tuki oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti
• tuodaan esiin asiakasryhmän tarpeita ja valmiutta ottaa tukea vastaan

“Mittari tuo läpinäkyvyyttä paitsi tuettavalle asiakkaalle, myös tilaaja-asiakkaillemme.”

Sinimittarissa on viisi eri osa-aluetta:

• Arjenhallinta “Asumisen taidot, vuorokausirytmi, siivous, ruuanvalmistus, kaupassakäynti, viranomaisten kanssa asiointi jne.”
• Talous “Toimeentulo, vuokranmaksu, eläkeasiat, velat, kela-hakemukset jne.”
• Terveys “Hygienia, ravitsemus, päihteiden käyttö, mahdolliset korvaushoidot.”
• Osallisuus “Yhteisölliset kulmat: Työ, opiskelu, yhteisöön ja yhteiskuntaan kuuluvuuden kokemukset.”
• Hyvinvointi “Sosiaaliset suhteet: perhe, ystävä, läheiset.”

“Kun asiakas tulee vaikkapa asumispalveluidemme piiriin, hänen tilannettaan käydään tietyin kriteerein läpi ja arvioidaan mitä tukea asiakas tarvitsee. Sinimittarin avulla kartoitetaan nykyhetken tilanne, ja asetetaan tavoitteet ja keinot, joilla tilanteesta päästään eteenpäin.”

Sinimittarikeskusteluja käydään kolmen kuukauden välein ja tuen tarvetta tarkastellaan eri osa-alueilla.

Yhdessä henkilökunnan kanssa kehitetty Sinimittari on tuonut kaivattua systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaiden tarpeiden ja tarvittavien toimenpiteiden tunnistamiseen.

“Mittaamisen avulla myös sosiaalialalla voidaan kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttavimpaan työhön sekä asiakkaiden että yhteiskunnan hyväksi”, painottaa Pesonen.