”Puhuva roskis ois kiva” – asukkaat kehittämässä vastuullisuutta

Konsepti on Pessin yksikönpäällikkö Johanna Pohjanmeren keväällä valmistuneen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön keskeinen tuotos. Näkökulmia on kaksi: saamme tietoa siitä, mitkä kestävyysasiat asiakkaamme kokevat tärkeiksi sekä siitä, miten meidän kannattaa näiden asioiden toteutumista parhaiten tukea. 

Työpajoissa käsiteltäviä pääteemoja ovat

• yhteiset tilat ja asunnot sisältäen tavarat, kalusteet ja kodinkoneet
• osallistuminen, yhteinen tekeminen ja yhteistyö
• jätehuolto ja lajittelu kodeissa ja yhteisissä tiloissa
• arjen resurssit vesi ja sähkö sekä
• henkilöstön osaaminen asukkaiden näkökulmasta.

Koska käsiteltäviä teemoja oli useita ja aiheet laajoja, päätimme jo etukäteen jakaa työpajan kolmena eri kertana pidettävään tiiviimpään tilaisuuteen. 

Toteutimme pilotin työpajat ”pop-up”-tyylisesti ja kutsuimme vapaaehtoisia asukkaita spontaanisti mukaan. Niiden järjestäminen tapahtui käytännössä kahden työntekijän, Johanna Pohjanmeren ja työvalmentaja Minna Rouvisen, ohjaamana. Kahden työntekijän mukanaolo helpotti pajan läpivientiä toisen keskittyessä fasilitointiin ja toisen muistiinpanojen tekemiseen.  

Pilotin yksittäisen työpajan kesto oli noin yksi tunti. Kaikkiin kolmeen pajaan osallistui eri henkilöt. Osallistujia oli 4–8 ja he saattoivat myös vaihtua kesken kaiken. 

Pajat etenivät rennosti keskustellen, toki niin, että jotkin aiheet herättivät enemmän keskustelua kuin toiset. Mikäli jokin aihe ei tuntunut heti ottavan tuulta alleen, ohjaaja sanoitti sitä tutummin sanoin. Havaitsimme, että asian ilmaiseminen uudelleen avasi yleensä asiaa paremmin ja edisti keskustelun etenemistä. Asukkaat kokivat myös tärkeäksi nähdä, miten ääneen sanotut ajatukset kirjattiin ylös muistiinpanoihin. 

Keskusteltaessa yhteisistä tiloista ja asunnoista, esiin nousivat oman kodin ja saatavan tuen tärkeys – ei se, mitä tavaroita kotoa löytyy. Jaetut tilat ja siellä olevat esineet koettiin huomattavasti tärkeämmiksi kuin kunkin kotona olevat asiat. Kunnioitusta yhteisiä tiloja ja tavaroita kohtaan toivottiinkin yleisesti, sillä kaikki kärsivät, jos niitä sotketaan tai yhteisiä tavaroita katoaa. 

Yhteinen tekeminen koettiin erittäin merkitykselliseksi, samalla kuitenkin painottaen osallistumisen vapaaehtoisuutta ja tekemisen spontaaniutta. Keskusteluissa korostui, että jokaisella on oltava vapaus valita mihin ja miten osallistuu sekä onko aktiivinen vai seuraako ennemmin sivusta. Ennakkoilmoittautumisen vaatimusta ei pidetty hyvänä, sillä sitoutuminen voi tuntua vaikealta ja siten ilmoittautuminen jäädä tekemättä. Täten pop-up-tyylinen toiminta mahdollistaisi osallistumisen toimintaan juuri silloin, kun oma tilanne sen sallii ja kiinnostus riittää. Bingo, lautapelit, yhteiset leffahetket yhteisötilassa tai ruokaryhmät koettiin mieleisinä yhteisinä tekemisinä, joihin on myös helppo osallistua.  

Työpajoissa keskusteltiin myös kierrätyksestä. Asukkaat kokivat aiheen vieraaksi, mutta olivat avoimia oppimaan esimerkkien ja tuen kautta. Kuvaohjeet, opastus, mallin näyttäminen ja tilat, joissa kierrättää, listattiin keinoiksi kierrätyksen vahvistamiselle. Myös ”kiittävä” roska-astia nousi keskusteluissa esiin motivaatiota lisäävänä käytännön ratkaisuna.  

Arjen resursseja käsitelleessä työpajassa asukkaat esittivät toiveen veden- ja sähkönkulutuksen teemaviikoista. Niiden avulla kyseisiä teemoja voisi tarkastella ja soveltaa sujuvammin osaksi omaa arkea. Kuitenkin asukkaat olivat jo havainneet, että pienillä muutoksilla voidaan säästää sähköä ja vettä niin heidän kodeissaan kuin yhteisissä tiloissa. Lisäksi ehdotettiin yksikön ja asukkaiden osallistumista Earth Hour -tapahtumaan. 

Työntekijöiltä asukkaat toivovat ennen kaikkea näkyvyyttä ja kohtaamisia. Heidän läsnäolonsa asuinkerroksissa koetaan parantavan asumisrauhaa ja olevan siksikin tärkeää. Toisekseen työntekijöiltä toivotaan tunteiden ilmaisemista ja ihmisyyttä, sillä he toimivat esimerkkeinä tunnesäätelyssä. Heidän tarjoamansa apu ja muistuttaminen tarvittaessa toistuvastikin tärkeistä asioista, kuten raha-asioiden hoitamisesta, nousivat keskustelussa esiin toivottavina asioina. Vaikka jatkuva muistuttelu välillä ärsyttääkin, sitä arvostetaan.  

Tiivistettynä kesän työpajojen lopputulema on, että asukkaat pitävät inhimillisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa tekemistä erittäin tärkeinä. Yhtäältä kiinnostusta herättävät kierrätystaitojen oppiminen sekä sähkön- ja vedenkulutuksen vähentämisen mahdollisuudet. 

Asukkaiden ideat fiksumman ja sujuvamman arjen vahvistamiseksi olivat Johannan ja Minnan mukaan pysäyttävän hyviä arjen näkökulmasta.  

Sitaatteja pajoista

• ”Kunnioitetaan yhteisiä tiloja, tavaroita ja juttuja ja pidetään niistä huoli, eikä viedä pois/hävitetä.”
• ”Kunnioitetaan naapureita/naapurustoa, työntekijöitä ja toinen toisiamme sekä ohikulkijoita.”
• ”Puhuva roskis ois kiva.”
• ”Kohtaamiset työntekijöiden ja asukastovereiden kanssa ovat tärkeitä.”
• ”Yhteisöllisyys”

Johanna Pohjanmeri 
Yksikönpäällikkö, asumispalveluyksikkö Pessi  

Minna Rouvinen 
Työvalmentaja, asumispalveluyksikkö Pessi