Asunnottomuus uhkaa nyt uusia ihmisryhmiä
Matalapalkkaiset, yksinhuoltajat, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat, opiskelijat, eläkeläiset ja erityisryhmät ovat haastavassa tilanteessa elin- ja asumiskustannusten noustessa.
Matalapalkkaiset, yksinhuoltajat, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat, opiskelijat, eläkeläiset ja erityisryhmät ovat haastavassa tilanteessa elin- ja asumiskustannusten noustessa.
Nousseet elin- ja asumiskustannukset ovat saaneet aikaan sen, että yhä useammat ihmiset eivät enää selviä vuokranmaksusta. Tilanne on erityisen haastava matalapalkkaisille, yksinhuoltajille, nuorille aikuisille, maahanmuuttajille, opiskelijoille, eläkeläisille ja erityisryhmille. Tämä näkyy esimerkiksi häätöjen määrän merkittävänä kasvuna Suomessa vuoden 2024 aikana: tammi–kesäkuussa kasvua oli 18 % vuoteen 2023 verrattuna, kasvukeskuksissa vielä paljon enemmän. Asumistuen leikkaukset eivät näissä luvuissa vielä näy, joten on odotettavissa, että tilanne pahenee entisestään.
Tämän kehityksen jatkuessa on uhkana, että asunnottomuus laajenee kattamaan aivan uusia ihmisryhmiä meillä jo ennestään asunnottomuutta kokevien ihmisten lisäksi. Asunnottomuus Suomessa alkaa lisääntyä vuosikymmenten hyvän kehityksen jälkeen.
Asunnottomuuden hinta on kova sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Asunnottomuuden hoitamatta jättämisen kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Laajeneva asunnottomuus vaikuttaa osaltaan myös eriarvoisuuden lisääntymiseen ja yhteiskuntarauhan järkkymiseen.
18% enemmän häätöjä
Häätöjen määrä on kasvanut vuoden 2023 vuoden 2024 samaan ajanjaksoon verrattuna koko maassa.
Terveyden huollon kuormitus
Asunnottomilla on esimerkiksi yli 40-kertaisesti sairaalapäiviä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja 10-kertaisesti sairaalapäivystyskäyntejä.
Matalan kynnyksen palvelut
Kohtaamispaikkatoiminnalla voidaan tuottaa arvoa 5 000–40 000 euroa vuodessa jokaista kävijää kohden.
Vaikuttavat palvelut ratkaisuna
Vaikuttavuusperusteiset tuetun asumisen palvelut ovat kustannusvaikuttava toimintamalli asunnottomuuden poistamiseen.
Häätöjen määrä on kasvanut keskimäärin 18 % vuoden 2023 tammi–kesäkuusta vuoden 2024 tammi–kesäkuuhun verrattuna koko maassa (Lähde: Ulosottovirasto)
Kesäkuun 2024 häätöjen määrän kasvu verrattuna kesäkuun 2023 lukuihin:
Samanikäisiin verrokkeihin verrattuna suomalaisilla asunnottomilla on tutkitusti yli viisinkertainen kuolemanriski. Asunnottomuus kuormittaa myös terveydenhuollon palveluita: asunnottomilla on yli 40-kertaisesti sairaalapäiviä psykiatrisessa sairaalahoidossa, 10-kertaisesti sairaalapäivystyskäyntejä ja yli 6-kertaisesti sairaalapäiviä somaattisessa erikoissairaanhoidossa.
Asunnottomat (N=683) | Vertailuryhmä (N=1316) | |
Psykiatrinen häiriö | 78 % | 16 % |
Päihdehäiriö | 75 % | 8 % |
Kuolleisuus alle 50-vuotiaana | 38 % | 5% |
Henkilöt, joilla oli jokin lääketieteellinen/kirurginen sairaalapäivä | 462 (62 %) | 371 (28 %) |
Henkilöt, joilla oli psykiatrisia sairaalapäiviä | 181 (27 %) | 18 (1%) |
Päivystyskäynnit (6 kuukauden aikana) | 36 % | 6 % |
Ainakin yksi päivystyskäynti (4,5 vuoden seuranta) | 84 % | 33 % |
Sininauhaliiton Päiväkeskus2025-hanke on tuottanut yhdessä SOSPED Keskuksen kanssa arviointityökalun, jolla voi arvioida matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan taloudellisia vaikutuksia. Laskemassa on käytetty SOLA-työkalua, jossa arvioidut kustannukset perustuvat tutkimuksiin. Kohtaamispaikkakohtaiset laskelmat osoittavat, että tällä toiminnalla voidaan tuottaa arvoa 5 000–40 000 euroa vuodessa jokaista kohtaamispaikkakävijää kohden.
Eniten arvoa tuottavat seuraavat seikat:
Asunto ensin -toimintamalli on osoittanut tuloksellisuutensa Suomessa toteutetuissa asunnottomuusohjelmissa johtavana toimintaperiaatteena. Vaikuttavuusperusteiset tuetun asumisen palvelut ovat kustannusvaikuttava toimintamalli asunnottomuuden poistamiseen, ja julkisissa kilpailutuksissa olisikin siirryttävä vaikuttavuusperusteisuuteen suoriteperusteisuuden sijaan.