Nuorten asunnottomuus: Kolme erilaista todellisuutta ja tulevaisuuden haasteet

Nuorten asunnottomuuden eri todellisuudet liittyvät asunnon puutteen lisäksi taloudelliseen epävarmuuteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen ja mielenterveysongelmiin. Haasteista olemme oppineet paljon. Mitä tiedämme mahdollisuuksista?

Tänä vuonna Asunnottomien yön teema oli Piilossa asunnottomana. ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, selvitys 2/2024) mukaan noin kaksi kolmesta asunnottomasta on piiloasunnottomia. Tämä tarkoittaa sitä, että he oleskelevat tilapäisesti asunnon puutteen vuoksi tuttavien ja sukulaisten luona. Kaikkiaan Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 3 429 asunnotonta ihmistä.

Piiloasunnottomuus on erittäin yleistä nuorten keskuudessa. Vaikka asunnottomien alle 25-vuotiaiden nuorten määrä väheni viime vuonna lukumääräisesti melko paljon, niin tilanne voi kriisiytyä yksittäisen nuoren kohdalla hyvin nopeasti.

Asunnottomuus ei ole pelkästään fyysisen asuinpaikan puutetta, vaan siihen liittyy monia muita tekijöitä, kuten taloudellista epävarmuutta, sosiaalista eristäytyneisyyttä ja mielenterveysongelmia. Kun tarkastellaan nuorten asunnottomuutta, voimme jakaa nuoret kolmeen ryhmään: asunnottomat nuoret, itsenäistyvät nuoret ja asunnolliset nuoret. Jokaisella ryhmällä on omat erityiset haasteensa ja mahdollisuutensa.

1. Asunnottomat nuoret

Asunnottomat nuoret ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Heillä ei ole vakituista kotia, ja he voivat elää hätämajoituksessa, tilapäisessä suojassa tai ”sohvasurffailla” ystävien ja sukulaisten luona. Osa nuorista on piiloasunnottomia – heillä ei ole pysyvää kotia, mutta he eivät välttämättä koe olevansa oikeutettuja apuun tai edes tiedä, mistä sitä voisi saada.

Piiloasunnottomuus voi olla myös nuoren häpeän ja epävarmuuden lähde.Monet asunnottomista nuorista eivät uskalla tai pysty etsimään itselleen asuntoa, koska heidän tulonsa eivät riitä kattamaan asumisen ja elämisen kustannuksia. Taloudellinen epävarmuus, hallituksen asumiseen kohdentamat tukileikkaukset ja korkeat vuokrat estävät nuoria itsenäistymästä. Pahimmillaan asunnottomuus pitkittyy.

Erityisesti nuoret, joilla ei ole tukiverkostoja tai ystäviä, ovat vaarassa jäädä yksin. Heidän mahdollisuutensa löytää esimerkiksi kimppakämppä tai saada tukea ovat pienet.

2. Itsenäistyvät nuoret

Itsenäistyvät nuoret ovat siirtymässä lapsuuden kodistaan omaan asuntoon, mutta he kohtaavat usein suuria taloudellisia ja käytännön haasteita. Itsenäistyminen voi viivästyä tai aikaistua riippuen nuoren perheen sosioekonomisesta taustasta ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Hallituksen asumiseen kohdistamat leikkaukset kiristävät etenkin pienituloisten perheiden asemaa. Tämä johtaa siihen, että nuori saattaa joutua jäämään lapsuuden kotiin pidemmäksi aikaa. Vanhemmat eivät aina pysty tukemaan nuoren itsenäistymistä taloudellisesti, ja asuntomarkkinoille pääsy on haastavaa. Monille nuorille tämä tarkoittaa sitä, että oman kodin hankkiminen viivästyy.

Toisaalta itsenäistyminen voi aikaistua, jos lapsuuden perhe joutuu asumistukileikkausten vuoksi muuttamaan pienempään asuntoon. Tällöin nuori voi joutua etsimään oman asunnon, vaikka taloudelliset ja henkiset valmiudet itsenäiseen elämään eivät olisi vielä kunnossa.

3. Asunnolliset nuoret

Asunnolliset nuoret ovat jo löytäneet oman asuntonsa, mutta heidän elämänsä voi silti olla epävarmaa ja haavoittuvaa. Asunto ei yksin ratkaise kaikkia ongelmia. Monet nuoret, jotka ovat löytäneet kodin, voivat edelleen kamppailla taloudellisten haasteiden, yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien kanssa.

Sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi nuoren mahdollisuuksiin säilyttää asuntonsa. Vakaammasta taloudellisesta taustasta tulevat nuoret ovat yleensä paremmassa asemassa kuin he, joilla on vähemmän varaa ja tukiverkostoja.

Yksinäisyys voi olla suuri ongelma etenkin nuorille, joilla ei ole perhe- tai ystäväverkostoja. Tämä voi estää esimerkiksi kimppa-asumisen mahdollisuuden, joka monelle nuorelle olisi taloudellisesti kestävä ratkaisu.

Yhteiskunnan rooli ja tulevaisuuden näkymät

Nuorten asunnottomuus on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat yhteiskunnan taloudellinen tilanne, hallituksen politiikat ja perheiden sosioekonomiset asemat. Hallituksen asumiseen kohdistamat tukileikkaukset pahentavat tilannetta etenkin pienituloisten perheiden ja nuorten osalta. Tämä saattaa lisätä asunnottomuutta entisestään.

Yhteiskunnan tulee tarjota nuorille taloudellista ja sosiaalista tukea, jotta he voivat kasvaa ja kehittyä ilman jatkuvaa pelkoa asunnottomuudesta.
Jokaisella nuorella pitäisi olla oikeus turvalliseen ja pysyvään kotiin, riippumatta taloudellisesta taustasta. Ilman tätä perusturvaa nuoren mahdollisuus itsenäistyä ja rakentaa tulevaisuutta jää vaillinaiseksi.

Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset

Nuorisoasuntoliiton koordinoima -nuorten asunnottomuusverkosto keräsi nuorten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia siitä, miten Orpon hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat nuorten arkeen ja asumiseen ja miten leikkaukset näkyvät ammattilaisten työssä. Vastauksia kerättiin toukokuun puolesta välistä heinäkuun loppuun 2024. Verkkokyselyyn vastasi 32 nuorta ja 56 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista.

Nuorten vastauksissa korostuu voimakkaasti, että leikkaukset ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta, stressiä ja ahdistusta arjessa selviytymisestä. Monilla tulojen väheneminen on johtanut siihen, että raha ei enää riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan, laskuihin tai liikkumiseen.

Asumistuen pieneneminen on nuorille erityisen haastavaa: monelle jää vuokrasta maksettavaksi isompi osuus. Edullisempaa asuntoa taas voi olla vaikea löytää. Jatkuva epävarmuus lisää arvottomuuden ja huonommuuden tunteita, mikä vaikuttaa myös mielenterveyteen.

Ammattilaisten vastauksissa korostuvat osittain samat asiat. Leikkaukset ovat heikentäneet nuorten taloudellista tilannetta, lisänneet asunnottomuuden ja häätöjen riskiä sekä vaikeuttaneet itsenäistymistä.

Jälkihuollon ikärajan laskeminen ja kasvavat vuokravelat ovat vieneet monia haavoittuvassa asemassa olevia nuoria entistä suurempaan ahdinkoon. Ammattilaiset kokevat, että taloudellinen epävarmuus heikentää nuorten mielenterveyttä, omanarvontuntoa ja tulevaisuudenuskoa, lisäten levottomuutta ja sosiaalisia ongelmia.

Yhteistä nuorten ja ammattilaisten vastauksissa on selkeä huoli taloudellisesta epävarmuudesta ja sen aiheuttamasta stressistä.

Molemmissa korostuvat asumisen kalleus, tukien riittämättömyys ja se, että leikkaukset vaikuttavat nuorten jaksamiseen, mielenterveyteen ja arjessa selviytymiseen. Asumiseen liittyvät huolet, kuten vuokravelat ja vaikeus löytää kohtuuhintaista asuntoa, ovat kummassakin ryhmässä esillä.

Erot tulevat esiin painotuksissa: nuoret keskittyvät enemmän omaan kokemukseensa. Ammattilaiset taas tuovat esille laajemman kuvan, kuten asunnottomuuden riskin kasvun ja jälkihuollon ikärajan laskemisen seuraukset. Lisäksi ammattilaiset kiinnittävät huomiota yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, kuten levottomuuden ja väkivaltatilanteiden lisääntymiseen.

Vaikka leikkaukset ovat tuoneet nuorille merkittäviä haasteita, on tärkeää muistaa, että tilanteeseen voidaan vaikuttaa yhdessä. Tukiverkostojen vahvistaminen, yhteisöllisyys ja nuorten tarpeiden huomioiminen tuovat helpotusta ja vakautta heidän arkeensa.

Toivottavasti julkisessa keskustelussa esiin nousseet huolet herättävät päättäjiä pohtimaan keinoja tilanteen helpottamiseksi. Jokainen askel, joka lisää ymmärrystä ja tukea nuoria kohtaan, rakentaa parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa nuoret voivat tuntea olonsa turvatuksi ja arvostetuksi.

Päivi Malmivaara
Nuorten palvelujen päällikkö
Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuoli

Tiesitkö? Kirjoittaja on tänä vuonna kutsuttu itsenäisyyspäivän vastaanotolle liittyen pitkäjänteiseen työhön asunnottomien nuorten hyväksi.

Mistä Päivi Malmivaaran työstä on kysymys? Lue lisää:

• Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuoli
• Blogi: Nuoli – eteenpäin on oikea suunta
• Blogi: Huumekuolemien ehkäisyssä tarvitaan muutakin kuin lääketieteellisiä toimenpiteitä