26.10.2023

Nuoriin kohdistuvat leikkaukset maksavat ihmishenkiä

Blogit
Rikkoutuneen auton tuulilasin läpi näkyy henkilö seisomassa auton ulkopuolella.

Huumeisiin kuolleiden muistopäivää vietetään taas marraskuun alussa. Huumeiden käytön seurauksena Suomessa kuolee vuosittain satoja ihmisiä.

#Blogit

#ODE

Vuonna 2021 Suomessa tilastoitiin 287 huumekuolemaa, joista valtaosa oli tapaturmaisia yliannostuksia. Välillisesti huumeiden käytön seurauksena tapahtuvia kuolemia tapahtuu luultavasti moninkertainen määrä.

Suomi on viime vuosina niittänyt maailmalla kyseenalaista mainetta, sillä meillä alle 25-vuotiaiden osuus huumeisiin kuolleista on suurempi kuin missään muualla Euroopassa. Suomessa huumeisiin kuollaan tilastollisesti jopa kymmenen vuotta nuorempana kuin muissa Euroopan maissa. Usein päihteitä käyttävät nuoret kertovat aktiivisen huumeiden käytön alkaneen jo 13–14-vuotiaana.

Mikä nimenomaan Suomessa johtaa nuorten erittäin riskialttiiseen päihteiden käyttöön, on monen tekijän summa. Päihdekulttuuri, yksinäisyys, ylisukupolvinen huono-osaisuus ja lastensuojelun rooli nostetaan usein selittämään osaltaan nuorten päihteidenkäyttöä. Nuoret itse kertovat mielenterveysongelmien ja lastensuojelulaitoksesta toiseen kiertämisen lisänneen omaa päihteidenkäyttöään. Huumekuolemien lisäksi nuoriin liitetään muitakin huolenaiheita, kuten nuorisorikollisuuden lisääntyminen, jengit ja mielenterveysongelmat. Nuorten pahoinvointi hyvinvointivaltiossa on hätkähdyttävää.

Nuoren inhimilliselle kärsimykselle on vaikea laskea hintalappua.

Syksyn aikana on mediassa puhuttu paljon uudesta hallituksesta ja sen suunnittelemista leikkauksista. Leikkaukset nuorisotyöstä, asumistuesta, opiskelijoiden toimeentulosta ja lastensuojelun jälkihuollosta ovat huolestuttaneet nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Pelkona on nuorten syrjäytymisen ja oireilun lisääntyminen.

Yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja. Nuoren inhimilliselle kärsimykselle on vaikea laskea hintalappua.

Lastensuojelun jälkihuolto on täysi-ikäistyneelle lastensuojelun asiakkaalle tarjottavaa tukea, jonka tarkoituksena on parantaa nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan, turvata nuorelle oma koti ja opintoihin tai työelämään sijoittuminen. Jälkihuollon ikäraja on nyt 25 vuotta.

Hauraassa asemassa olevien nuorten palveluihin kohdistuvat leikkaukset ovat suoraan pois nuorille tarjottavasta tuesta.

Ikärajaa on perusteltu sillä, että tutkimusten mukaan lastensuojelutaustaisten nuorten kuolleisuus on muita nuoria korkeampi 25 vuoden ikään asti. Kuolinsyinä tässä ikäryhmässä ovat usein päihteet, itsemurhat ja onnettomuudet. Kaikesta huolimatta hallitus kaavailee nyt säästösyistä jälkihuollon ikärajan laskemista 23 ikävuoteen.

Kaikki leikkaukset lapsiperheiltä ja nuorilta lisäävät nuorten pahoinvoinnin riskiä. Tutkimukset osoittavat, että lapsuuden sosioekonomisella asemalla on yhteys mielenterveysongelmiin ja mielenterveysongelmien tiedetään lisäävän päihdesairauden riskiä. Leikkauksia lapsilta ja nuorilta tulisi harkita erityisen tarkkaan, sillä lyhyen tähtäimen säästö voi pidemmällä tähtäimellä syrjäyttää nuoren yhteiskunnasta.

Hauraassa asemassa olevien nuorten palveluihin kohdistuvat leikkaukset ovat suoraan pois nuorille tarjottavasta tuesta. Enemmän kuin 50 alle 25-vuotiasta on kuollut huumeisiin Suomessa tänäkin vuonna. Vakavasti päihteillä oireilevilta nuorilta ei tulisi leikata euroakaan. Heidän selviytymiseensä ja hyvinvointiinsa tulisi panostaa entistä enemmän, kun se on vielä mahdollista.

Projektikoordinaattori, ODE-hanke
Suvi Helle

Helsingissä huumeisiin kuolleiden muistotilaisuus järjestetään 7.11.2023 klo 18 Vanhassa kirkossa.