Naapurustotyön asiantuntijan neuvo: Jos haluat vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, aloita itsestäsi

Sain olla mukana puhumassa Kiinteistöliiton Uudenmaan tapahtumassa, jossa aiheena oli taloyhtiöiden turvallisuus. Aihetta käsiteltiin monesta eri näkökulmasta: tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy niin asukkaan kuin taloyhtiönkin näkökulmasta, häiriöt poliisitehtävien valossa sekä kuinka kesyttää hankala naapuri ja mitä voitaisiin tehdä ristiriitojen välttämiseksi. Turvallisuus ja erityisesti turvallisuuden tunne taloyhtiöissä ei siis ole mikään yksinkertainen juttu. Pelkästään varautuminen ja pelastussuunnitelmat eivät riitä, vaan tarvitaan myös naapurisopua.

Jos todellakin on sellaisessa onnellisessa asemassa, että on koti, jossa asua, onkin aivan luonnollista, että kodilta toivoo turvaa ja rauhaa.

Koti merkitsee ihmiselle monenlaisia asioita. Koti voi olla paras paikka maailmassa. Se voi olla paikka, josta ei halua poistua, tai paikka, johon ei syystä tai toisesta haluaisi mennä. Koti voi olla myös haave, sillä tälläkin hetkellä Suomessa on ARA:n selvityksen mukaan on noin 3600 asunnotonta ihmistä.

Kuten nykyään on tapana tehdä, kysyin tekoälyltä ja sain tietää, että koti on yleisesti ottaen paikka, jossa ihminen asuu. Se voi olla talo, asunto, mökki tai muu asuinrakennus. Jos todellakin on sellaisessa onnellisessa asemassa, että on koti, jossa asua, onkin aivan luonnollista, että kodilta toivoo turvaa ja rauhaa, ja siihen jokaisella asukkaalla onkin oikeus.

Meillä Sininauhasäätiö-konsernilla asuu erilaisissa asumisenpalveluissa tällä hetkellä noin 750 asunnottomuutta kokenutta ihmistä. Meidän tehtävämme on turvata asumisen onnistumista niin asumispalveluyksiköissä kuin hajasijoitetuissa asunnoissakin.

Paljon on tehtävissä ennen kuin mitta täyttyy.

Jollei asu erämaamökissä ylhäisessä yksinäisyydessään, lähes kaikkiin asumismuotoihin liittyy tavalla tai toisella naapurit. On seinänaapureita, ylä- ja alakerrannaapureita, voi olla tonttinaapuri, rajanaapuri tai yhteisen pihan jakava naapuri. Ei ole aina helppoa asua siellä, missä kaikki muutkin. Meitä ihmisiä eli naapureita kun on moneen junaan, ja koska elämä on elämää, silloin ympäristössä sattuu ja tapahtuu.

Luonnollisesti asumisrauhaan ja -viihtyvyyteen vaikuttaa moni asia, mitä ei lainkaan voi itse kontrolloida, kuten vaikkapa naapuri. Naapuri on tuo hahmo, johon ehkä olet tutustunut, jota et ehkä ole koskaan nähnyt, joka mahdollisesti aiheuttaa sinulle hermojen kiristystä tai iloa, jolta voi pyytää apua, joka tervehtii sinua ja kysyy jopa kuulumisia.

Joskus naapureiden väliset kärhämät kasvavat hurjiin mittasuhteisiin. Usein siksi, että tilanne on jatkunut jo pitkään, eikä sitä ole edes yritetty ratkaista. On tunteja, viikkoja, kuukausia jopa vuosia kerätty ärsytystä ja kun se kuuluisa viimeinen pisara tipahtaa, pitäisi asia ratkaista heti ja mielellään niin, että ”ongelma” poistetaan kokonaan.

Kannattaakin muistaa, että paljon on tehtävissä ennen kuin mitta täyttyy. Huomioitavaa on myös se, että erityisesti häätö ja haltuunotto ovat lailla säädeltyjä prosesseja. Asumiseen liittyvät lait ovat tehty nimenomaan turvaamaan asumista, ja lakia tulee aina noudattaa.

Usein on niin, että häiriötä aiheuttava naapuri ei edes tiedä olevansa häiriöksi.

Ihan aluksi pysähdy miettimään, minkälaisesta tilanteesta on kyse. Onko ongelma jatkuva vai vaikuttaako kertaluontoiselta? Seuraavaksi tee arvio, vaatiiko asia välitöntä reagointia vai riittääkö, että viet asiaa eteenpäin myöhemmin? Voisitko itse tehdä käsillä olevalle asialle jotain juuri nyt vai tarvitaanko paikalle apua? Mitään aukotonta toimintamallia ei ole, mutta aina voi tehdä jotain.

Aina, jos vaikuttaa sille, että tilanne on uhkaava tai vaarallinen, kannattaa soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Poliisiin voi olla myös yhteydessä kiireettömissä asioissa, jotka eivät vaadi rikosilmoituksen tekemistä, esimerkiksi poliisin nettisivuilta löytyvän nettivinkin kautta.

Joskus on tilanteita, joissa poliisin sijaan olisikin syytä ottaa yhteyttä isännöitsijään. Joskus taas voisi olla hedelmällisintä lähestyä suoraan naapuria. Usein on niin, että häiriötä aiheuttava naapuri ei edes tiedä olevansa häiriöksi. Jos mietit, onko kyseessä häiritsevän elämän kriteerit täyttyvä tilanne tai et itse uskalla puuttua asiaan, kannattaa olla yhteyksissä isännöitsijään. Hän ammattilaisena osaa antaa toimintaohjeita ja hänen työhönsä kuuluu viedä asiaa tarvittaessa eteenpäin asunnonomistajalle ja/tai vuokralaiselle.

Tavoitteeksi ei heti kannattaisikaan ottaa häätöä tai haltuunottoa, vaan lähtökohtaisesti asioita olisi hyvä lähestyä selvittämällä ja sopimalla.

Se ainakin on hyvä muistaa, että normaalit asumiseen liittyvät tavanomaiset äänet, kuten lapsen itku, suihkun tai pesukoneen ääni ja WC:n vetäminen, eivät ole häiritsevää elämää, vaikka ne kuinka ärsyttäisivät. Häiritsevästä elämästä on kyse silloin, kun esimerkiksi meteli on kohtuuttoman kovaa ja pitkäkestoista, usein myös toistuvaa. Tällaisessa tilanteessa edes yörauhan ulkopuolinen aika ei pelasta, vaan myös päivällä voi kyse olla häiritsevästä elämästä.

Usein asioista voi päästä sopuun yksinkertaisilla ja keveillä toimilla. Asiat voivat ratketa nopeastikin, kunhan vain tieto kulkee, jotta asiaan voidaan tarttua. Tavoitteeksi ei heti kannattaisikaan ottaa häätöä tai haltuunottoa, vaan lähtökohtaisesti asioita olisi hyvä lähestyä selvittämällä ja sopimalla. Usein riittää asian esiin tuominen ja keskustelu, joskus tarvitaan huomautus tai varoitus, mutta ei läheskään aina.

Tärkeää onkin olla asioiden kanssa liikkeellä ajoissa. Yleensä istahtaminen saman pöydän ääreen auttaa jo ensimmäisellä kerralla, joskus tapaamisia tarvita useampia. Myös sillä on merkitystä, että pöydän äärestä löytyvät oikeat henkilöt eli asianomaiset. Lisäksi joskus tarvitaan ulkopuolista apua, jolloin voidaan olla yhteydessä Naapurussovittelun keskukseen.

Asumisrauhaan ja -turvallisuuteen on kaikilla oikeus. Jos sinä haluat vaikuttaa omaan asumisviihtyvyyteesi, niin se on mahdollista. Aina on hyvä aloittaa itsestään. Jos et ole koskaan lukenut talosi järjestyssääntöjä, tee se nyt. Jos et ole koskaan tervehtinyt naapuriasi, aloita se nyt.

Hyvä naapuri on sellainen, kenen kanssa tulee toimeen.

Loppuun vielä asumispalveluyksikön asukkaan mietteitä hyvästä naapurista:

”Hyvä naapuri on sellainen, kenen kanssa tulee toimeen. Ei kyttää, mutta jos jotakin ristiriitoja tulee, niin sanoo suoraan. Ja yrittäisi tulla kaikkien kanssa toimeen.”

Naapurustotyön asiantuntija
Kirsi Veijola