Mitä nuorten asunnottomuus kertoo yhteiskunnastamme?

Nuorten asunnottomuuden taustalla on monitasoinen ja hiljalleen syventynyt ilmiö. Lähes joka kolmas alle 30-vuotias suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Kun toimeentulo ja asumisen kustannukset eivät kohtaa, seurauksena on epävarmuutta, velkaantumista ja liian monelle myös kodittomuutta.

Asumisen kustannukset ja tuet eivät enää kohtaa todellisuutta. Kun vuokrat nousevat, mutta tuet laskevat, yhä useampi nuori joutuu valitsemaan ruoan ja vuokran välillä. Palvelujärjestelmä on pirstaleinen, ja nuori ei välttämättä sovi ”aikuisten palveluihin”, mutta ei enää kuulu nuorisopalvelujenkaan piiriin.

Mielenterveyden ja päihteiden käytön haasteet kytkeytyvät asumisen epävarmuuteen, ja usein asunto menetetään ennen kuin apua saadaan. Myös yhteisöjen ja turvaverkkojen heikkeneminen sekä yksinäisyys lisäävät haavoittuvuutta. Kun ei ole ketään, jonka sohvalle voisi hetkeksi jäädä, pienikin kriisi voi johtaa asunnon menetykseen.

Hallituksen päätökset pienentää yleistä asumistukea, siirtää opiskelijat pois sen piiristä ja kiristää toimeentulotukea osuvat erityisen rajusti nuoriin. Kun perusturva ja asumisen tuki heikkenevät yhtä aikaa, asunnottomuuden ehkäisy muuttuu vaikeammaksi. Monelle nuorelle jo pienikin tulonmenetys tai viivästynyt etuus voi merkitä sitä, että vuokra jää maksamatta ja koti katoaa.

Ratkaisut ovat olemassa,
jos haluamme nähdä ne

Nuorten asunnottomuuden poistaminen on täysin mahdollista, mutta se vaatii rakenteellisia ratkaisuja, pitkäjänteistä työtä ja nuorisensitiivistä lähestymistapaa, ei vain asuntotuotantoa tai yksittäisiä tukimuotoja.

Asunnottomuuden ehkäisy alkaa ennen kuin koti menetetään. Kotiin vietävä tuki on tässä avainasemassa. Työntekijä menee nuoren arkeen, sinne missä elämä oikeasti tapahtuu. Kotiin vietävän tuen rinnalla on tärkeää vahvistaa myös nuoren asumisen taitoja. Moni nuori tarvitsee tukea arjen perusasioissa, kuten vuokranmaksussa, laskujen hallinnassa, siisteydessä, naapurisuhteissa ja oman asunnon ylläpidossa. Näitä taitoja harjoitellaan parhaiten juuri siellä, missä elämä tapahtuu eli omassa kodissa.

Asumisen taitojen vahvistaminen ei ole kontrollia, vaan keino lisätä turvallisuutta, osallisuutta ja itseluottamusta. Kun nuori oppii pitämään huolta kodistaan, hän samalla oppii pitämään huolta itsestään.

Suomi on tunnettu Asunto ensin -mallista, mutta nuorten kohdalla tarvitaan vielä yksi lisäaskel: Nuori ensin.

Suomi on tunnettu Asunto ensin -mallista, mutta nuorten kohdalla tarvitaan vielä yksi lisäaskel: Nuori ensin. Asunto ensin + Nuori ensin yhdistää asumisen, nuorisensitiivisen työn ja yhteisöllisyyden. Se antaa nuorelle mahdollisuuden kiinnittyä ei vain asuntoon, vaan elämään.

Nuorisensitiivinen työtapa tunnistaa nuoren elämänvaiheen, identiteetin ja rytmin ja mukauttaa työn sen mukaan. Tuki ei perustu valmiuksiin, vaan luottamuksen rakentamiseen. Nuorisensitiivisyys ei ole vain hyvää kohtaamista, vaan se tarkoittaa nuoren ikävaiheen ja elämäntilanteen ymmärtämistä. Erityisesti huostaanotettujen, lastensuojelulaitoksessa asuneiden ja aktiivisesti huumeita käyttävien nuorten kohdalla tämä korostuu. Heillä voi olla taustallaan turvattomuutta, pettymyksiä aikuisiin ja vaikeita kokemuksia. Luottamuksen syntyminen ja mahdollisuus muutokseen riippuvat kohtaamisen laadusta.

Nuorisensitiivinen työ ei ole menetelmä, se on asenne ja arvopohja, jossa nuori tulee ensin, ei palvelu. Tulevina vuosina ratkaisevaa on, miten onnistumme yhdistämään asumisen tuen, mielenterveys- ja päihdetyön sekä yhteisölliset toimintatavat yhdeksi nuorisensitiiviseksi kokonaisuudeksi.

Nuorten asunnottomuuden vähentäminen ei ole vain asumispolitiikkaa, vaan yhteinen kehittämistehtävä, jossa rakennetaan uudenlaisia rakenteita ja johtamisen malleja, jotka eivät pudota ketään väliin.

Meillä on jo osaaminen ja keinot. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä, joissa inhimillisyys asetetaan etusijalle. Nuorten asunnottomuuden poistaminen ei ole vain sosiaalipoliittinen tavoite, vaan arvovalinta siitä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa.

Päivi Malmivaara
Nuorten palveluiden päällikkö