Lausunto demokratiapolitiikan periaatepäätöksestä

LAUSUNTO 31.8.2022 

Oikeusministeriö   

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/8051/2019 

Asia: Valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla 

Lisätietoja: vaikuttamistyön päällikkö Pauliina Liukkonen, pauliina.liukkonen@sininauhasaatio.fi,
044 4915 475 

Sininauhasäätiö-konserni on asunnottomuuden ja päihdetyön asiantuntija. Konsernin muodostavat vuonna 1957 perustettu yleishyödyllinen säätiö sekä asumis- ja päihdepalveluita tuottava Sininauha Oy. Yhdessä tarjoamme asiakkaillemme avaimen kotiin ja tukeen. Meillä työskentelee yli 160 alansa ykkösammattilaista, usealla paikkakunnalla: pääkaupunkiseudulla, sen kehyskunnissa ja Turun alueella. Meillä on Yhteiskunnallinen yritys -merkki 

Sininauhasäätiö-konserni kiittää mahdollisuudesta lausua periaatepäätöksestä, jolla linjataan suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteista. 

Sininauhasäätiö työskentelee asunnottomuuden poistamiseksi Suomessa ja toimintamme piiriin kuuluvat erityisesti asunnottomat ihmiset, joilla on päihteiden ja mielenterveyden kanssa haasteita. Tämä ryhmä on pääosin poliittisten prosessien, lainsäädäntöprosessien ja palveluiden suunnittelun ulkopuolella, he ovat pikemminkin toimenpiteiden kohteena. Sininauhasäätiön lausunto demokratiapolitiikasta on laadittu tämän usein kuulemattomiin ja näkemättömiin jäävän ihmisryhmän kannalta.  

Yhteenveto näkemyksistämme: 

• Sellaisia kansalaisvaikuttamisen väyliä tarvitaan, joita pitkin tulevat kuulluksi myös ne ihmiset, joiden elämäntilanne heikentää mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen. Näitä keinoja järjestökentällä on kehitetty vuosia ja näiden yhteistyöstäminen eri hallinnon tasojen kanssa olisi askel eteenpäin kohti vahvemman osallisuuden yhteiskuntaa. 
• Äänioikeuden käyttämättä jättämiseen liittyy ulkopuolisuuden kokemuksen lisäksi käytännön esteitä, joita voidaan madaltaa henkilöllisyyden todentamiskeinoja laajentamalla, äänestyspaikkojen sijoittelulla ja selkoviestinnällä. 
• Asunnottomien ihmisten, mutta myös monien muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden/ryhmien osallisuutta edistää se, että heitä kuullaan niissä paikoissa, joissa he luontevasti liikkuvat ja viettävät aikaansa. 

Yleiset kommentit demokratiapolitiikan tilasta, suunnasta ja seurannasta 

Suomessa näkyy vahvoja jakolinjoja eri yhteiskunnassa toimivien tahojen välillä: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen hallinto muodostaa oman kenttänsä, yritykset omansa ja kolmas sekä neljäs sektori omat lohkonsa. Linkkejä ja yhteistyötä osasten välillä on, mutta selkeitä yhdyspintoja tarvittaisiin, että kokonaisuus voisi toimia demokratiaa ruokkivasti ja yhteiskunnan toimivuutta parantaen. Järjestöjen ja neljännen sektorin potentiaali demokratiakehityksen syventämisessä on iso ja sen hyötyjä on vielä monin kohdin katsomatta. Järjestöt ovat esimerkiksi viranomaisille yhdyslinkkejä, joiden avulla osallisuuden vahvistamista voi tehdä. Tavoitammehan laajalti ihmisiä, myös niitä, jotka ovat yhteiskuntamme hiljaisia. 

Kaikilla Suomen alueella asuvilla henkilöillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua. Sellaisia kansalaisvaikuttamisen väyliä tarvitaan, joita pitkin tulevat kuulluksi myös ne ihmiset, joilla ei ole valmiuksia tai voimavaroja pelata edustuksellisen demokratian mahdollisuuksilla kuten äänestämisellä, kansalaisaloitteilla ja suoralla poliittisella vaikuttamisella. Näitä keinoja järjestökentällä on kehitetty vuosia ja näiden yhteistyöstäminen eri hallinnon tasojen kanssa olisi askel eteenpäin kohti vahvemman osallisuuden yhteiskuntaa. Nyt viestien saaminen esimerkiksi poliittiseen päätöksenteossa huomioitavaksi on epävarmuustekijöiden kuorruttama yhdistelmä taitoa, tuuria ja vastaanottajan tahtotilaa.  

Omien poliittisten ja kansalaisoikeuksien käyttäminen on todennäköisempää silloin, kun ihmisen perusoikeudet toteutuvat. Demokratiapolitiikassa on olennaista tunnistaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaiset/asukkaat elävät eri todellisuuksissa. Se virallinen yhteiskuntakehys, jota päättäjät ja viranomaiset ylläpitävät ja kehittävät voi näyttäytyä sen ulkopuolelle jääneestä ihmisestä vieraalta, epäolennaiselta ja epäkiinnostavalta. Osattomuutta yhteiskunnasta kokeva henkilö voi kuitenkin kokea osallisuutta jossain omissa yhteisöissään, joilla on hänelle konkreettisempaa merkitystä.  

Kansalainen ei ole kuitenkaan yhteiskunnan asiakas, jonka palvelukokemusta olisi vaalittava. Ennemminkin tilausta olisi rakenteisiin lisättävälle avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja systemaattisesti toimiville väylille järjestelmässä, jota pitkin informaatio kulkee eri yhteiskunnan tasoilla päätöksenteossa. Näin voisi kokea olevansa huomion arvoinen ja kuuluvansa laajempaan porukkaan tässä yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi huomiota voisi kohdistaa aiempaa enemmän niihin ryhmiin, jotka ovat perinteisesti jääneet syrjään, joiden luottamus viranomaisiin ja poliitikkoihin on kärsinyt, ja joiden kokemukset yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ovat vähäiset tai olemattomat 

Linjaus 1: Vaalijärjestelmä on toimiva, turvallinen ja luotettava. Jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja riittävät valmiudet käyttää osallistumisoikeuksiaan 

Asunnottomien ihmisten näkökulmasta poliittista osallistumista hankaloittaa yleinen harmi, henkilöllisyystodistusten puuttuminen. Tämä seikka ei ratkea täysin digitaalisella henkilöllisyystodistuksella tai luonnollisen henkilön tunnistusvälineellä, sillä laitteiden puute ja häviäminen on yleistä, kun tavaroista huolehtimiseen on vain rajalliset mahdollisuudet. Kuitenkin digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle vaihtoehtoinen tunnistusväline on turvallisempi asunnottomuutta kokevan kannalta, sillä se ei ole niin altis varkauksille kuin älylaite. Vaihtoehtoisen tunnistusvälineen olisi hyvä käydä henkilöllisyyden todistamisen välineenä myös äänestyspaikoilla. 

Äänioikeuden käyttämättä jättämiseen vaikuttaa myös se, ettei tieto omasta äänioikeudesta ja osoitteettoman äänestyspaikoista välttämättä tavoita vailla vakinaista asuntoa eläviä ihmisiä. Osallistumisoikeuksien toteutumista parantaa se, että erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja perustetaan ennakkoäänestyspäivinä esimerkiksi asunnottomien päiväkeskuksiin, hätämajoituspaikkoihin ja asumispalveluyksiköihin laitosäänestyksiä koskevien periaatteiden mukaisesti.  

Äänestysaktiivisuutta lisää oikea-aikainen, selkokielinen tiedottaminen asunnottomille ihmisille suunnattujen palvelujen yhteydessä. Ylipäätänsä on tärkeää, että poliittinen osallistuminen ei tiivisty vain äänestyksiin, vaan se tulisi olla mahdollista monessa kohtaa poliittisia prosesseja. Se lisäisi motivaatiota myös äänioikeuden käyttöön ja todennäköisesti kaventaisi kuilua oman arjen ja poliittisen päätöksenteon välillä. 

Linjaus 2: Suomessa on käytössä monipuoliset osallistumismahdollisuudet ja yhä useampi käyttää poliittisia- ja kansalaisoikeuksiaan 

Toimenpiteet yhteiskunnallisuuden osallisuuden tukemiseksi ovat asunnottomien ihmisten ja muiden marginalisoidussa asemassa elävien ihmisten kannalta tärkeitä. Vaikuttamisen järjestelmiä kehitettäessä saavutettavuus on erittäin olennainen asia, jota on katsottava nimenomaan niiden ryhmien perspektiivistä, joiden mukaantulon esteitä halutaan purkaa.  

Kansalaisraateihin ja verkossa tapahtuviin kuulemisiin saapuu usein vaikuttamisorientoituneita ja ainakin kohtuullisen vakaassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Sellaisiin osallistumisessa on kynnys, jonka taakse jäävät ne, joilla ei ole kokemusta kuulluksi tulemisesta, vaikuttamisesta tai yhteiskunnassa mukanaolosta. Asunnottomien ihmisten, mutta myös monien muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden/ryhmien osallisuutta edistää se, että heitä kuullaan niissä paikoissa, joissa he luontevasti liikkuvat ja viettävät aikaansa. 

Merkittävä kehittämisen paikka on siinä, että ne ihmiset ovat mukana päätöksenteon prosesseissa, joita päätökset tai esim. lakimuutokset koskevat. Järjestelmänä sellaisen tiedon ja vuorovaikutuksen kanavat olisivat hyödyllisiä ja vahvistaisivat demokratian toteutumista yksilön ja yhteiskunnan kannalta. 

Linjaus 4: Avoin, läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen hallinto vahvistaa luottamusta. Päätöksenteko on tietoperusteista 

Periaatepäätösluonnoksessa todettiin lainsäädännön prosessien puutteita ja ehdottomasti kannatamme esitettyjä toimenpide-ehdotuksia erityisesti viestinnän kehittämisestä ja osallisuuden vahvistamisesta. Kuuleminen voisi olla myös luonteeltaan jalkautuvaa eli tavoitetaan ja kohdataan haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä niissä paikoissa, joissa he viettävät aikaansa (mm. erityiset asunnottomille tai päihteitä käyttäville ihmisille suunnatut palvelut).  

On hyvä myös huomioida se, kuinka arvokasta tietoa haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät antavat lakien realisoitumisesta käytännöksi esimerkiksi julkisissa palveluissa. Lainsäädännön prosessien ohella olisi siis hyvä, että haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien myös mahdollista olla mukana arkeen ulottuvien toimenpiteiden ja palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä.