Häviääkö Suomi taistelun asunnottomuuden poistamisesta?

Tämä selviää Varken tuoreesta Asunnottomat 2025 -selvityksestä. Asunnottomien määrä on noussut kahtena vuonna peräkkäin, kun ennen sitä asunnottomuus väheni yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan.

Kasvuluvut ovat pysähdyttäviä, sillä esimerkiksi nuorten asunnottomien määrä lisääntyi 37 %. Myös pitkäaikaisasunnottomuus, jonka poistaminen on ollut kansallisella agendalla, on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2025 lopulla pitkäaikaisasunnottomia oli 1 306: vuoteen 2024 verrattuna heidän määränsä kasvoi 29 %.

Asunnottomuuden lisääntymiseen on monia syitä

Asunnottomuuden kasvuun arvioidaan olevan monia, samanaikaisesti vaikuttavia syitä. Sosiaaliturvaa koskevat muutokset, elin- ja asumiskustannusten nousu, epäsuhta vuokratason ja Kelan hyväksymien asumismenojen välillä, työttömyyden kasvu, ihmisten talousvaikeudet, vuokranmaksun ongelmat ja maksuhäiriömerkinnät sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen saaneet aikaan sen, että asunnottomuus on lisääntynyt ja myös laajentunut koskemaan aivan uusia ihmisryhmiä.

Uusia ryhmiä ovat esimerkiksi matalapalkkaiset työssä käyvät, opiskelijat ja perheet (erityisesti yhden vanhemman taloudet). Viiteitä on myös siitä, että asunnottomuuden uhka on kasvanut koskettamaan pienen eläkkeen varassa eläviä ikääntyneitä henkilöitä.

Myös se, että talouttaan tasapainottavat hyvinvointialueet ovat merkittävästi vähentäneet asumiseen liittyvien tukipalveluiden hankkimista sellaisille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea asumisessa ja arjessa selviytymisessä, on lisännyt häätöjä ja asunnottomuutta.

Keinoja on, onko tahtoa niiden toteuttamiseen

Asunnottomuuden hinta on kova sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Sen hoitamatta jättämisen kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Suomessa osataan vähentää asunnottomuutta. Nyt kysymys on pitkälti poliittisesta tahdosta ja siitä, varmistetaanko hyväksi havaittujen keinojen riittävän laaja käyttö ja toteutuminen. On esimerkiksi tärkeää varmistaa

• sosiaaliturvan riittävä taso
• ennaltaehkäisevän asumisneuvonnan resurssit
• kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen
• kattavat matalan kynnyksen päiväkeskus- ja muut palvelut, joissa on tarjolla ohjausta asumisen järjestämiseen
• riittävät tuetun asumisen asunto ensin -palvelut ja tehokas, asiakkaan palvelutarvetta vastaava asiakasohjaus

Asunnottomuuden pitkäaikainen jatkuminen tulee valtiolle kalliiksi. Sininauhasäätiön teettämän selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain noin 40 000 euroa henkilöä kohti. Kun pitkäaikaisasunnoton ihminen saadaan tuetun asumisen palvelujen piiriin vähenevät kustannukset asteittain itsenäisemmän asumisen mahdollistuessa siten, että itsenäisesti asuvan henkilön vuosikustannus on alle 20 000 euroa. Lisätietoja selvityksestä löytyy täältä.

Ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseen siis on olemassa, mutta ne edellyttävät sekä rohkeaa poliittista päätöksentekoa että kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tällöin palveluketjut vahvistuvat, yhteiset resurssit saadaan paremmin käyttöön, asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävä työ vahvistuu, asiakkaiden kokonaistilanne tulee paremmin huomioiduksi ja asunnottomuustyön kustannustehokkuus lisääntyy.

Lisätiedot

Kimmo Karvonen, toimitusjohtaja, Sininauhasäätiö-konserni, puh. 040 5052158, kimmo.karvonen@sininauhasaatio.fi

Leena Rusi, kehitysjohtaja, Sininauhasäätiö-konserni, puh. 040 7041105, leena.rusi@sininauhasaatio.fi