Verstas-hanke on suunnattu ihmisille, joiden elämä on ollut pitkään myllerryksessä: asunnottomuutta kokeneille, päihderiippuvuuksista toipuville sekä mielenterveyskuntoutujille, joille työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat ajankohtaisia. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Live-säätiön kanssa ja toiminta on EU:n osarahoittamaa (Euroopan rakennerahasto ESR). 

Vuoden aikana hankkeen osallistujat ovat tehneet hyvin erilaisia töitä. He ovat remontoineet asumispalveluyksikkö Sahapuiston asuntoja, toimineet muuttoapuna ja tehneet raivaussiivouksia. Jokaiselle viikonpäivälle löytyy tehtävää. Matalan kynnyksen työtoiminnassa hyödynnetään osallistujille maksettavaa työtoimintakorvausta. Menetelmä on saanut vaikutteita kansainvälisemmin tunnetusta palkkiohoitomallista. 

Keskiviikot ovat hankkeessa erityisiä. Ne on rauhoitettu kokemuskahvilalle, jolloin osallistujat kokoontuvat Sininauhaliiton (Vihreä Veräjä) ylläpitämälle ja tarjoamalle Skatan tilalle keskustelemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Kokemuskahvilat ovat monille merkityksellisiä, sillä ne tarjoavat yhteisöllisyyttä ja vertaistukea sekä mahdollisuuden työnohjaukseen.

Yhteistyössä on voimaa 

Syksyllä 2025 mukaan toimintaan liittyi Sininauhasäätiön Aimo-toiminta, joka tarjoaa asunnottomille palveluohjausta ja asumisen tukea. Aimossa on aikaisemmin yritetty ryhmätoimintaa, mutta heikoin tuloksin.

Aimon ohjaajat ovat läheisessä kontaktissa asiakkaiden arkeen, mikä helpotti asiakkaiden motivoimista mukaan Verstas-toimintaan. Ohjaajat myös madalsivat kynnystä osallistumiseen esimerkiksi järjestämällä kuljetuksia työnohjaukseen.  

Ohjaajien aktiivisuus on tuottanut tulosta. Vuoden aikana toiminnassa mukana olleiden määrä Sininauhasäätiön osalta on noussut 56 henkilöön. Tämän lisäksi kokemuskahvilatoiminnassa on ollut osallistujia, jotka ovat olleet mukana kerran.

Kolme asiaa, jotka pitävät mukana 

Toimintaan osallistuminen on kynnyksetöntä ja mukaan voi tulla omien voimavarojensa mukaan. Saa tulla tekemään tai lepäilemään, saa puhua tai olla hiljaa. Tärkeintä on antaa mahdollisuus osallistua ja olla osa porukkaa. 

”Mieluummin tänne tulee kuin jää kotiin lipittään kaljaa”, eräs osallistuja tokaisee. 

”Monelle on tärkeää, että saa rytmiä ja syyn nousta sängystä. Yhteisöllisyyden tuomat edut, sekä raha ja ruoka motivoi, mitkä voi olla monilla tiukoilla”, toinen osallistuja täydentää. 

Kun osallistujilta kysytään, mikä toiminnassa on tärkeintä, kolme vastausta toistuu: 

1. Yhteisöllisyys 
2. Tekemisen saaminen päiviin 
3. Apu omien asioiden hoitamiseen 

Kokemuskahvilat vahvistavat näitä kaikkia. Kun on aikaa istahtaa alas ja jutella, työntekijät ja osallistujat oppivat tuntemaan toisiaan. Syntyy luottamusta ja syvempää ymmärrystä, joka auttaa asioiden viemisessä eteenpäin. 

Tekeminen tukee toipumista 

Työhönvalmentaja Susan Rantanen hymyilee, kun häneltä kysytään kuluneesta vuodesta. 

”Mikä vuosi”, hän sanoo. ”Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä keskenkin. Jos olisi kolme vuotta lisää aikaa, niin tuloksia syntyisi vielä enemmän!” 

Hän alkaa luetella: yksi osallistuja on suorittanut kokemusasiantuntijan tutkinnon, toinen on päässyt työkokeiluun, muutamat ovat opinnollistaneet työtehtäviä tai muuttaneet itsenäisempään asumiseen. (Näistä lisää ensi vuonna).

Samalla Susan tietää, että hanke päättyy ensi vuonna. Matalan kynnyksen työtoiminta ei mahdu virallisiin työvoimapoliittisiin rakenteisiin, mikä tekee rahoituksesta jatkuvan haasteen. 

”Joudumme vähentämään uusia osallistujia ja keskittymään heihin, joiden kanssa voidaan puolessa vuodessa oikeasti edistää asioita”, hän sanoo. 

Kokemuskahvilalle toivotaan silti jatkoa.

”Tätä ei voi mitata rahassa”, toteaa eräs pitkään mukana ollut kävijä. ”Jokaisen polku on erilainen – ja kaikki saavat tästä jotakin.”