Hyvä, paha naapuri – kuinka naapurusto vaikuttaa ihmiseen?

Naapurusto voi vaikuttaa ihmiseen monin eri tavoin, sekä negatiivisesti että positiivisesti. Sopuisa naapurusto voi parhaimmassa tapauksessa luoda turvallisuuden tunnetta, edistää osallisuutta, helpottaa arkea ja rakentaa uusia ystävyyssuhteita. Yhteisöllisyyden vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin on tehty paljon tutkimuksia, jotka osoittavat kuinka sosiaaliset verkostot vaikuttavat niin ihmisen fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin.

Myös me Sininauhasäätiössä olemme huomanneet, että sillä on suuri merkitys, minkälainen yhteishenki taloyhtiössä vallitsee naapureiden keskuudessa. Maahan muuttaneiden on helpompi kotoutua ja tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan, kun naapurit suhtautuvat heihin myönteisesti. Tämä on kaikkien taloyhtiössä asuvien etu, etnisestä taustasta tai muusta seikasta riippumatta. Rasistisille asenteille pohjautuva epäystävällinen tai vihamielinen toiminta naapurustossa ei vahingoita vain kohdettaan, vaan se on haitallista myös koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Naapurustotyöllä pyritään siihen, ettei eripuraa syntyisi lainkaan.

Olemme tavanneet työssämme maahan muuttaneita, jotka ovat joutuneet naapurustossaan voimakkaiden ennakkoluulojen, syrjinnän ja loukkausten kohteeksi. Tämä on saattanut näkyä muun muassa aiheettomina valituksina, epäkohteliaana käytöksenä sekä naapuruusyhteisöstä ulkopuolelle jättämisenä.

Toisaalta paljon positiivisia kokemuksia on noussut esiin: ystävälliset naapurit ovat saattaneet kutsua lenkkisaunaan, auttaa huoltoilmoituksen tekemisessä, neuvoa pesutuvan käytäntöjen kanssa, pitää ovea auki ja tervehtiä hymyssä suin rappukäytävässä. Eräs Suomeen vastikään muuttanut sai apua tyhjillään olevan asuntonsa kalustamiseen naapuriltaan, joka tarjosi kodin tarvikkeita ja apua huonekalujen hankintaan.

Oikeuden päätöksistä käy ilmi, että Suomessa on vuosittain käsittelyssä valitettavan monta naapuririitaa, joiden selvittelyssä on kulunut vuosia. Oikeussaleissa puidaan muun muassa kotirauhan rikkomiseen liittyviä tapauksia sekä jopa väkivaltaisiksi äityneitä riitoja.

Jokainen voi edistää naapurisopua omilla toimillaan.

Naapurustotyöllä pyritään siihen, ettei eripuraa syntyisi lainkaan. Naapurustotyön tärkeimpiä tavoitteita ovat vuoropuhelun edistäminen, hyvien naapuruussuhteiden ja turvallisuuden tunteen luominen sekä jännitteiden ja vastakkainasettelun kärjistymisen ehkäiseminen. Sininauhasäätiö pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia naapurustotyön toimintamalleja ja purkamaan ennakkoluuloja.

Suomessa naapurustokulttuuri on hyvin erilainen kuin monessa muussa paikassa maailmalla. Suomalaiset arvostavat omaa rauhaa ja monille on normaalia, että naapureiden kanssa ei olla välttämättä paljoakaan tekemisissä. Jokainen voi kuitenkin tehdä pienillä asioilla taloyhtiön arjesta mukavampaa ja edistää naapurisopua omalla tavallaan. Yltiösosiaalisuuteen ei ole aina tarvetta – jo tervehtimisellä ja pienellä hymyllä päästään pitkälle. Konfliktit naapurustossa lähtevät usein hyvin pienestä liikkeelle, ja samalla tavalla sopua voidaan edistää pienillä, ystävällisillä teoilla.

Maahanmuuttaneiden toiminnan harjoittelija
Kristiina Kemppainen