12.1.2023
Työvalmennus ja verto-toiminta – tule sellaisena kuin olet
Jokaisella on perustarve tuntea olevansa tarpeellinen, tietävät Turun Linnakodissa ja kotiin vietävissä palveluissa työskentelevät Toni Kallonen ja Tanya Alaluusua. He ovat työssään nähneet, miten asunnottomuutta kokeneet tarttuvat toimeen ja tukevat toisiaan.
#Blogit
#Työvalmennus
#Vertot
Sininauha Oy:n työvalmennustiimissä toimii joukko koulutuksen käyneitä vertaisohjaajia eli vertoja. Vertojen päivittäisiin tehtäviin kuuluvat pienet kiinteistöjen huoltoon liittyvät työt, kuten muutot, loppusiivoukset sekä kalusteiden noutamiset ja asentamiset.
”Töitä ei tarvitse tehdä yksin, sillä aina on halukkaita auttamaan”, kertoo Turun kotiin vietävien palveluiden ja tilapäismajoitusyksikkö Linnakodin työvalmentaja Toni Kallonen.
Toni saa päivittäin puheluita asiakkailta, jotka kysyvät, saako tulla töihin. Tekemistä kyllä riittää, sillä pelkästään Turun kotiin vietävissä palveluissa muuttoja on vuosittain lähes sata.
Päivittäisen työvalmennuksen lisäksi vertot järjestävät toimintatiistain, jolloin tehdään ruokaa, askarrellaan, pelataan ja palloillaan sekä käydään retkillä. Kesällä vertot grillaavat ja talvella vaikkapa katsovat jääkiekkoa. Traditioksi ovat muodostuneet myös Linnakodin ja kotiin vietävien palveluiden yhteiset kesäpäivät ja pikkujoulut, joiden järjestämiseen osallistuvat kaikki asiakkaat.
Verto-toiminnan on kuntouttavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä asiakkaiden toimintakykyä. Taustalla on ajatus, että asunnottomuutta kokeneelle pelkkä asunto ei riitä, vaan hän tarvitsee tukea kokonaisvaltaisesti.
Turun työvalmennuksessa ja verto-toiminnassa on tällä hetkellä mukana noin neljäkymmentä asiakasta. Sininauhasäätiö-konsernissa toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselystä ilmenee, että moni heistä kokee toiminnan lisänneen voimavaroja ja eväitä tulevaisuuteen.
Työvalmentajan tehtävä on tarjota onnistumisen tunteita.
Työvalmentaja Tonin työparina Turun kotiin vietävissä palveluissa työskentelee asumisohjaaja ja verto-vastaava Tanya Alaluusua. Kun Tonin vastuulla on asiakastyö, Tanya hoitaa toiminnasta tiedottamisen.
Tanya onkin työssään nähnyt, miten monen verto-toimintaan osallistuneen elämänlaatu on noussut silminnähtävästi.
”Moni tuntee ylpeyttä siitä, että on verto. Verto-huppareitakin kannetaan ylpeydellä”, Tanya kertoo.
Monella työvalmennukseen tulevan elämänkokemuksista kumpuaa jo valmiiksi alhainen itsetunto ja epäonnistumisen pelko. Työvalmentajan tehtävä on tarjota onnistumisen tunteita. Joukkoon mahtuu myös niitä, jotka eivät koskaan ole olleet töissä.
”Kun tulee työvalmennukseen, ei tarvitse osata yhtään mitään, sillä minä opetan ja näytän kaiken”, Toni sanoo.
Monelle osallistujalle on tärkeää se, että verto-toimintaan pääsee mukaan sellaisena kuin on. Osallistujan ei tarvitse olla päihteetön, vaan riittää, että on toimintakuntoinen. Näin verto-toiminta tarjoaa asiakkaalle mielekästä tekemistä, vaikka hänellä ei olisi mahdollisuutta kuntouttavaan työtoimintaan.
”Harvoin on tarvinnut sanoa, että kunto ei riitä”, sanoo Toni.
Vaikka verto-toiminta on eräänlaista asiakkaan aktivointia, se voi olla myös ponnahduslauta lähemmäs työelämää. Tanya ja Toni ovat nähneet, kuinka moni toimintaan osallistunut on päässyt työvalmennuksen kautta työkokeiluun, palkkatukeen tai palkkatyöhön.
Vertaistoiminnassa kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi.
Työvalmennus voi olla hyvä syy pysytellä toimintakuntoisena ainakin toiminnan ajan. Monella asiakkaalla on arjen haasteita esimerkiksi päihteidenkäytön vuoksi, mutta hän saattaa kaivata tukea myös muihin päivittäisiin asiointeihin. Työvalmentajan työnkuvaan kuuluvat kaikki asumista ja kuntoutumista tukevat tukitoimet ja hän lähtee mielellään asiakkaan mukaan vaikkapa apteekkiin tai terveyskeskukseen.
Lisäksi asiakas saa tukea asiointikoulutuksen käyneiltä vertoilta. Vertot voivat lähteä toisen asiakkaan mukaan esimerkiksi välineenvaihtopisteelle tai terveyskeskukseen. Yhteisten askareiden myötä on syntynyt jopa ystävyyssuhteita.
”Verto-toiminnassa vallitsee hyvä me-henki”, Tanya kertoo.
Keskinäiseen avunantoon kuuluu, että vertainen voi auttaa kaveria, joka on heikommassa elämäntilanteessa. Esimerkiksi muutto sujuu paremmin, kun saa verton muuttoavuksi. Muuttoapua saatuaan moni haluaa tarjota vertolle kahvit. Ja se, joka apua saa, sitä joskus myös antaa.
Verto-toiminnan ydin onkin yhteisissä kokemuksissa.
”Tästä esimerkkinä on tapaus, kun asiakas oli menossa terveyskeskukseen, auton kyytiin ei mahtunut vertoa, mutta tämä päättikin tulla bussilla perässä. Verto halusi olla paikalla tukemassa toista.”
Vertaistoiminta voi olla kaunista ja eheyttävää. Siinä kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi.
Vertojen kesken kukaan ei ole toista ylempiarvoisempi, koulutetumpi tai parempituloisempi.
”Verto on aina vertainen”, sanoo Toni. ”Vaikka natsat ei riitä mihinkään, fiilis on hyvä.”
Vertojen kesken kukaan ei ole toista ylempiarvoisempi, koulutetumpi tai parempituloisempi, vaan kaikki tulevat samoista lähtökohdista. Monille asunnottomuutta kokeneille vertaistuki onkin korvaamatonta.
”Myös me ohjaajat saamme kiitosta, mutta koskaan en nosta itseäni jalustalle, vaan pidän itseäni rinnallakulkijana”, Toni sanoo.
”Tässä työssä ehdottomasti parasta on ihmiset. Usein liikutun heistä, joita saan työssäni tavata”, Tanya kertoo.
Työvalmennus on tehnyt yhteistyötä eri toimijoiden, kuten seurakunnan, kanssa, ja vertot ovat saaneet työstään positiivista palautetta.
”Monesti meidän asiakkaillemme luodaan valmiiksi lokero, johon heidät laitetaan. Yhteistyökumppaneilta on kuitenkin tullut kiitosta.”
Kohtaamiset asunnottomuutta kokeneiden, viranomaisten tai naapureiden välillä eivät aina ole olleet mutkattomia. Stigmoja ja ennakkoluuloja kohdatessaan asiakkaat voivat kuitenkin luottaa, että vertot ovat aina toistensa puolella.
Sininauhasäätiö-konserni on palkinnut Toni Kallosen aktiivisesta työotteesta sekä työvalmennuksen kehittämisestä ja asiakkaiden osallistamisesta toimintaan. Tanya Alaluusua puolestaan on palkittu vertotoiminnan ideoimisesta ja kehittämisestä sekä asiakkaiden ja työryhmän osallistamisesta toimintaan.
Viestinnän asiantuntija
Taru Nissinen