Moni lääkitsee pahaa oloa päihteillä ja sairastuu riippuvuuteen

Kumpi tulee ensin, päihteet vai mielenterveysongelmat?

”Varmaan se on se peruskysymys, että kumpi on ensin, muna vai kana”, sanoo Sininauha Oy:n päihdepalveluiden tiimiesihenkilö Anssi Eriksén. Hän vastaa Ruusulankadun korvaushoitopolin kliinisestä työstä.

Tiedetään, että päihteet aiheuttavat mielenterveyden oireilua samoin kuin mielenterveyden oireilu altistaa päihdeongelmalle. Monet mielenterveyden häiriöt puhkeavat teini-iässä, samoihin aikoihin kuin nuorten päihdekokeilut alkavat.

”Ensimmäisen kännin vedin 11- tai 12-vuotiaana”, sanoo asunnoton nuori, jota kutsumme tässä Pekaksi. Pekka keskustelee aiheesta KatuCastissa Miikka Niemelän kanssa.

Pekka on ollut vakavasti masentunut jo kauan. Mielenterveyden häiriöt ovat alkaneet vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin hänelle tehtiin ADHD-diagnoosi, mutta hoitokeinot jäivät tehottomiksi.

Jo 15-vuotiaana Pekalla oli alkoholiongelma. Hän lääkitsi pahaa oloa päihteillä, ja samalla muodostui riippuvuus. Pekka kokee päihteiden olleen asunnottomuutensa taustalla. Niin asunnottomuus kuin masennus ovat seuranneet Pekkaa.

”Olen nyt niin pitkään tapellut masennuksen kanssa, että en jaksa enää. Jos en saa apua nopeasti, saatan tappaa itseni”, hän sanoo.

Huono lääke

Kun riippuvuus on syntynyt, lopettaminen on vaikeaa ja mielenterveysongelmien hoitaminen vaikeutuu.

”Moni hoitaa masennusta päihteillä ja sitten on vaikeaa päästä [hoitoon], kun on päihdetaustaa ja pitää olla kuivilla kolme kuukautta. Ei kukaan pysty siihen, varsinkaan jos vetää jotain Subutexia”, Pekka kertoo.

Pekka on tunnistanut kärsivänsä masennuksesta, mutta toisinaan syitä päihteiden käyttöön saattaa olla vaikea eritellä.

”Ihminen ei itsekään tunnista, että mikä on probleema. Voidaan huonosti tavalla tai toisella ja sitten aletaan käyttää päihteitä lievittämään niitä oireita, mikä on aika normaalia, sillä kukaan ihminen ei halua olla huonossa olossa”, kertoo Eriksén.

”Kaikki meistä hakevat tavalla tai toisella pahan olon lievitystä, on se sitten urheilu tai mikä hyvänsä, mutta valitettavan monella se on päihteet.”

Pekka uskoo, että sopiva lääke voisi auttaa päihteiden käytön lopettamisessa: ”Jos masennuslääke toimii, en tarvitse päihteitä.”

Toisaalta päihteet voivat toimia laukaisevana tekijänä psyykkisen sairauden puhkeamiselle. Vaikka alkoholin ja opioidin vaikutukset eroavat merkittävästi toisistaan, molempien tiedetään aiheuttavan masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja ennenaikaisia kuolemia.

”Useimmilla ihmisillä, joilla on alkoholiongelma, on myös masennusdiagnoosi. Jos masennuslääkkeiden kanssa käytetään alkoholia, lääkkeiden vaikutus ei ole optimaalinen ja alkoholi tavallaan kumoaa mielialalääkkeen vaikutuksen”, Eriksén kertoo.

Hoitoon hakeutuminen vaikeutuu

Ongelmaksi päihteiden käyttäjän mielenterveyshoitoon pääsyssä muodostuu usein päihteiden käytön lopettaminen. Kolmen kuukauden päihteettömyyden tarkoituksena on päihteiden akuuteista vaikutuksista eroon pääseminen, jotta psykiatrisen diagnostiikan tekeminen on mahdollista. Päihteet aiheuttavat psykiatrista oireilua, ja diagnoosia tehdessä on pystyttävä erottamaan vieroitusoireet pitkäaikaisoireilusta.

Päihderiippuvaisella saattaa olla haasteita myös hoitoon sitoutumisessa. Asunnottoman, päihderiippuvaisen elämä saattaa olla hyvinkin kaoottista, jolloin hoitokäynnille pääsy tiettynä kellonaikana voi olla vaikeaa ja aiheuttaa hoitopolun katkeamisen.

”Jos haluaa apua, olisi tosi tärkeää, että yrittää päästä niille vastaanotoille, koska meidän terveydenhoitomme on tälläkin hetkellä aika kriisissä. Vastaanottoaikoja on rajoitetusti ja resurssit ovat pieniä joka paikassa. Se on myös tämän systeemin ongelma, että työntekijöillä on paljon asiakkaita ja asiakasvirran volyymi on aika kova. Aikoja ei ole hirveästi antaa, joten jos joku peruu ajan tai ei osu ajalle, saattaa tulla muutaman viikon viive ennen kuin saa uuden ajan. ”

Myös päihdeongelmaisen silminnähtävä hoitomotivaatio vaihtelee, vaikka sisäinen hoitomotivaatio säilyisi.

”Harva päihteidenkäyttäjä haluaa olla päihderiippuvainen, mutta tilanne tulkitaan, että ei sillä ole hoitomotivaatiota, kun se ei tullut tänne vastaanottoajalle tai se retkahtaa”, Eriksén sanoo.

Kaikista haasteista huolimatta hän neuvoo ottamaan vastaan sitä hoitoa, mitä on saatavilla.

Pekalla on halu saada masennukseen lääkehoitoa:

”Nyt pitäisi varata Hietsuun lääkäriaikaa, että saisi aloitettua masennuslääkitystä, sillä en jaksa tätä enää pitkään. Minua pelottaa tämän masennuksen kanssa, minulla alkaa voimavarat loppua.”

Pekka käy Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa ja saa sieltä tukea hoitoon hakeutumisessa.

”Uskon, että saan apua, kun työntekijät lähtevät messiin, jeesaavat ja ovat tukena. Onneksi ei tarvitse olla siinä yksin.”

Viestinnän asiantuntija
Taru Nissinen

KatuCast on Sininauhasäätiön podcast, jossa käsitellään asunnottomuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä. Kuuntele KatuCastin uusin jakso Spotifyissa.