Kustannusvaikuttavuus

Tieto ohjaa työtämme

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat Suomessa tällä hetkellä laajasti tarkastelussa. Sininauhasäätiö on edelläkävijä asunnottomuustyön vaikuttavuuden mallintamisessa ja keräämme säännöllisesti tietoa asiakastyömme vaikuttavuudesta.

Keräämme vaikuttavuustietoa Sinimittari-työkalun avulla jokaisesta asiakkaasta neljä kertaa vuodessa. Asiakkaan tilannetta tarkastellaan tällöin viidellä eri osa-alueella: terveys, talous, arjenhallinta, osallisuus ja hyvinvointi, joita kaikkia arvioidaan asteikolla 1–5 yhdessä asiakkaan kanssa.

Asiakkaan tullessa asumispalveluun, ensisijainen tavoite on asunnottomuuden toistumisen ehkäiseminen ja asumisen onnistumisen varmistaminen. Tässä vaiheessa kaikkein tärkeintä on vahvistaa asiakkaan terveyttä sekä talouden- ja arjenhallintaa.

Asiakkuuden alkuvaiheessa tarkastelemme näitä kolmea osa-aluetta yhtenä kokonaisuutena siten, että asiakkaan kokonaistilanne saa sen arvion, joka näillä alueilla on heikoin. Tämä arviointitapa kertoo selkeästi yksilöllisen tuen tarpeen ja ohjaa arjen työtä: mitä alueita pitää työstää, jotta asiakas pääsee eteenpäin.

Kun asiakas on saavuttanut tason kolme kaikilla kolmella alueella, on asuminen turvattu ja voimme lähteä vahvistamaan hänen toimijuuttaan osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja asumispolulla etenemiseksi kohti itsenäistä asumista.

Olemme hyödyntäneet Sinimittarin avulla kerättyä tietoa osana asunnottomuuden kustannusten polkumallinnusta, jonka avulla olemme saaneet tietoa asunnottomuustyömme kustannusvaikuttavuudesta.

Kustannusvaikuttavuusselvityksen tuloksia

Kustannusten kehittyminen asunnottomuudesta kohti itsenäistä asumista (EUR/hlö/v)

Sininauhasäätiö teetti Sosped Keskus Oy:llä asunnottomuustyön yhteiskunnallisten kustannusvaikutusten laskelmat maaliskuussa 2025. Kustannusvaikuttavuutta selvitetään tarkastelemalla päihteitä käyttävien asunnottomien aiheuttamia kustannuksia. Selvitystyön aikana on hyödynnetty ilmiöpohjaista vaikutusten arviointia. Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa toteutettu SOLA-työkalun (vuoden arviointiteko 2024) kehittämisessä on hyödynnetty samaa metodologiaa. Metodologiassa organisaatiokohtaiset tiedot yhdistetään rekisteritietojen ja tutkimuskirjallisuuden kanssa. Näin on mahdollista mallintaa erilaisten ilmiöiden yhteiskunnallisia kustannuksia.

Katuasunnottomuuden vuosikustannus on keskimäärin noin 40 000 euroa henkilöä kohden. Vaikka asumispalveluyksikössä asuminen maksaa yhteiskunnalle käytännössä saman verran kuin kadulla asuminen, avaa se kuitenkin mahdollisuuden itsenäistymiselle, oman elämänhallinnan vahvistamiselle ja osallisuudelle.

Selvityksiemme mukaan asunnottomat käyttävät palveluita paitsi enemmän myös laajemmin; asunnottomilla on myös useiden eri palveluiden päällekkäistä käyttöä. Asunnottomuus kuormittaa julkisia palveluita ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tuetussa asumisessa palvelutarve kohdentuu suunnitelmallisemmin, mikä keventää järjestelmän kokonaiskuormitusta ja tuo säästöjä yhteiskunnalle.

Asunnottomuuden ehkäisy ja tuettu asuminen eivät ole vain sosiaalipoliittisia tekoja – ne ovat tapa vapauttaa resursseja muihin tarpeisiin.

Asunnottomuustyö vapauttaa yhteiskunnan resursseja

• Taloudellinen vaikutus: Katuasunnottomuuden vuosikustannus on keskimäärin noin 40 000 euroa henkilöä kohden – lähes sama kuin tuetussa asumisessa. Kuntoutumisen edistyessä vuosikustannus laskee kotiin vietävien palveluiden piiriin siirtyessä noin 25 000 euroon, ja itsenäisesti asuvalla jo alle 20 000 euroon.
• Palveluiden käytön väheneminen: Kun asuminen on turvattu, palvelutarve kohdentuu ennaltaehkäisevään ja suunnitelmallisempaan tukeen, mikä ehkäisee akuutin palvelutarpeen syntymistä. Tuettu asuminen ehkäisee päällekkäisten palveluiden käyttöä ja uusia kriisitilanteita sekä vahvistaa kiinnittymistä terveydenhuollon avopalveluihin.
• Sairaalavuorokausien ero: Kadulla elävät viettävät sairaalassa keskimäärin 6 vuorokautta vuodessa, kun taas tuetummassa asumisessa määrä voi laskea 80 %. Tämä keventää kuormaa jo nyt ruuhkautuneissa terveyspalveluissa.

Kuntoutumisen edistyessä yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset laskevat. Panostus asumispalveluun on välttämätön alkuinvestointi, jotta kustannussäästöt toteutuvat.

Lisätietoja

Leena Rusi

Johtoryhmä

Kehitysjohtaja

040 704 1105

leena.rusi@sininauhasaatio.fi

Suvi Komu

Laatu

Kehittämispäällikkö

050 472 8008

suvi.komu@sininauhasaatio.fi

Niko Silonsaari

Laatu

Data-analyytikko

050 441 0040

niko.silonsaari@sininauhasaatio.fi