Uhkana perheiden asunnottomuus ja arjen murentuminen

Asunnottomuus on laskenut Suomessa koko 2000-luvun ajan, ja Suomea on pidetty asunnottomuuden hoidon mallimaana. Nyt asunnottomuus uhkaa yhä useampia suomalaisia. Mielikuva asunnottomuudesta kaipaa päivitystä. Mikä on sinun mielikuvasi asunnottomasta henkilöstä?

Voiko asunnoton olla vastuullinen perheenisä tai -äiti? Pienituloinen henkilö tutkimassa huolestuneena lähikaupan hintalappuja? Tai väsynyt äiti jonottamassa terveyskeskukseen? Entä voiko lapsi olla asunnoton?

Mitä tapahtuu, kun ihan tavallinen perhe joutuu kamppailemaan toimeentulonsa kanssa yhä kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa?

Katsotaan lähempää Matin, Maijan ja heidän pienen tyttärensä Magdan tarinaa.

Matti, Maija ja heidän puolitoistavuotias tyttärensä Magda asuvat taajamassa Helsingin laitamilla. Matti tekee pätkätöitä rakennusalalla, jossa palkkataso on pysynyt ennallaan jo useita vuosia. Maija puolestaan hoitaa kotihoidontuen varassa Magdaa, jonka hetkittäin paheneva autoimmuunisairaus estää päivähoidon kodin ulkopuolella. Perheen taloudellinen tilanne on tiukka, ja vuoden 2024 aikana tilanne on heikentynyt entisestään.

Useat samanaikaiset sosiaalietuuksien leikkaukset ovat osuneet juuri Matin ja Maijan kaltaisten nuorten, pienituloisten vanhempien perheisiin

Asumistuen tasoa on laskettu. Samalla osa-aikatyössä käyvien työttömyysturvaa on leikattu, mikä osaltaan vaikuttaa perheiden ostovoimaan.

Koska kotihoidontuen tasoa ei ole nostettu inflaation tahdissa, pienlapsiperheen arjen pyörittämisestä on tullut entistä haastavampaa. Magdan ajoittain paheneva, mutta ei kuitenkaan krooniseksi todettu sairaus ei täytä erityshoitorahan kriteerejä. Silti lapsen tilanne vaatii jatkuvaa kotihoitoa.

Aiemmin kunnallinen sosiaali- ja perhetyö olisi ollut perheen turvaverkko hätätilanteessa. Nyt etuudet ovat siirtyneet Kelan hoidettaviksi, eikä perheen kokonaistilanteesta selvillä olevaa sosiaalityöntekijää enää ole. Käytännössä tämäkin tuki on kadonnut lähes täysin.

Myös Maijan aiemmin käyttämät mielenterveyspalvelut ovat joutuneet leikkausten kohteeksi. Lisäksi ne on siirretty kauas perheen kodista. Pienen lapsen sairastelun ja pitkien välimatkojen vuoksi Maijan on lähes mahdotonta saada tarvitsemaansa apua.

Asumisen turva horjuu

Vuoden 2024 asumistuen leikkaus ja samanaikainen vuokrankorotus ovat aiheuttaneet pelkoa kodin menettämisestä. Matin työpaikka, isovanhempien tarjoama tukiverkosto sekä Magdalle tärkeät terveyspalvelut sijaitsevat nykyisen kodin lähettyvillä. Asunnon menettäminen pakottaisi perheen jättämään nämä tärkeät resurssit taakseen ja aloittamaan alusta täysin vieraassa ympäristössä.

Pelko kodin menetyksestä ja mahdollisesta muutosta kuormittaa perhettä monin tavoin.

Taloudellisen tilanteen kohentamiseksi Maija on pohtinut osa-aikatöihin palaamista, mikäli Magdan vointi sen sallisi. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei osa-aikatyö olisi taloudellisesti järkevää. Lastenhoidon kustannukset nousisivat, eivätkä osa-aikatyön tulot riittäisi paikkaamaan kotihoidontuen ja muiden tukien menetyksiä. Lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on vienyt Maijalta mahdollisuuden opiskella uuteen ammattiin, joka voisi parantaa perheen tilannetta pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointivaltion lasten tulevaisuus huolestuttaa

Leikkaukset sosiaalietuuksiin eivät koske vain yhteiskunnan marginaaleissa eläviä. Myös niin sanotut tavalliset perheet voivat joutua vaikeuksiin. Tämä kehitys jättää syvät jäljet erityisesti lapsiin. Taloudellinen niukkuus ja yhteiskunnan tukien puute voivat johtaa ylisukupolviseen köyhyyden kierteeseen. Kun perheellä ei ole resursseja tukea lasta esimerkiksi harrastuksissa tai opinnoissa, lapsen mahdollisuudet edetä elämässä kapenevat. Sosiaaliset ongelmat, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat, voivat kasautua herkemmin perheisiin, joissa taloudellinen ja henkinen kuormitus on jatkuvaa. Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa kuulemme usein tarinoita siitä, miten kotoa opitut mallit holtittomasta päihteidenkäytöstä, väkivallasta tai puutteellisesta arjenhallinnasta ovat heijastuneet nuoriin.

Suomi on tunnettu hyvinvointivaltiona, joka huolehtii heikoimmistaan. Nyt elintasokuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa, ja keskiluokka kapenee. Onko tulevaisuudessa enää ”ihan tavallisia perheitä”, vai jakautuvatko perheet rikkaisiin ja köyhiin?

Matin, Maijan ja Magdan tarina on vain yksi esimerkki siitä, kuinka sosiaalietuuksien leikkaukset ja huono-osaisuuden kasautuminen vaikuttavat suomalaisten perheiden arkeen. Jos kehitys jatkuu, tällaisia tarinoita kuullaan yhä enemmän. Herää kysymys, onko meillä enää varaa puhua tasa-arvoisesta ja lapsen edun mukaisesta hyvinvointivaltiosta?

Leena Rusi

Johtoryhmä

Kehitysjohtaja

040 704 1105

leena.rusi@sininauhasaatio.fi

Tunnistitko Matin, Maijan ja Magdan perheen? Heidän hahmonsa ovat fiktiivisiä, mutta kenties heidän tarinansa on sinulle tuttu. Tämä voi olla osoitus siitä, miten monen elämänpiiriin kuuluu joku, jonka taloudellinen hyvinvointi on vaarantunut, eikä edes oma koti ole enää itsestäänselvyys.

Tiesitkö?

Asunnottomuus on lähtenyt Suomessa kasvuun ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2024 yksineläviä asunnottomia tilastoitiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan 3806, joka on 377 enemmän kuin edellisvuonna.

Asunnottomia perheitä tilastoitiin 110. Kaikki kunnat eivät anna tietoja asunnottomista perheistä. Siksi on vaikea arvioida, miten yleistä lapsiperheiden asunnottomuus valtakunnallisesti on, tai kuinka montaa lasta asunnottomuus koskettaa. Lukumäärä on arvion mukaan tilastoitua suurempi (ARA 2025).

Tärkeimmät syyt asunnottomuuden kasvuun:

• pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute
• heikennykset sosiaaliturvassa ja toimeentulotukikäytännöissä
• korkeat asumis- ja elinkustannukset
• maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen