Hyvinvointivaltion kriisi näkyy myös Asunnottomien yössä

Häätöjen voimakas kasvu ennakoi asunnottomuuden lisääntymistä; asunnottomuus uhkaa nyt myös uusia ihmisryhmiä. Tarvitsemme valtiovallan, kuntien ja hyvinvointialueiden sekä järjestökentän tiivistä yhteistyötä uhkaavan asunnottomuuskriisin taltuttamiseksi.

Asunnottomien yö -tapahtumaa on vietetty Suomessa jo vuodesta 1999 alkaen, mutta koskaan aiemmin sitä ei olla järjestetty yhtä epävarmassa tilanteessa tulevaisuuden suhteen.

Olemme Suomessa tottuneet asemaamme asunnottomuustyön mallioppilaana maailmalla . Olemme onnistuneet uimaan vastavirtaan maailmassa, jossa asunnottomuus on etenkin suurkaupungeissa lisääntynyt voimakkaasti.

Suomessa on onnistuttu vastoin kansainvälistä kehitystä vähentämään asunnottomuutta yhtäjaksoisesti aina 80-luvun puolivälistä saakka. Nyt suunta on muuttumassa.

Sosiaaliturvaleikkausten vaikutus ihmisten arkeen tulee etenkin asumistukien pienenemisen osalta voimistumaan loppuvuoden aikana. Koko rakennusala on vaikeuksissa, eikä rakentamisen osalta pystytä vastaamaan etenkään kohtuuhintaisen asumisen kasvavaan tarpeeseen. Ruoan hinta nousee ja asuminen kallistuu kasvukeskuksissa. Muuttotappio-alueilla omistusasumisesta saattaa muodostua vankila, kun asumistuen maksu omistusasuntoihin lakkaa vuodenvaihteessa. Samanaikaisesti asunnon myynti voi olla miltei mahdotonta.

Kaikki tämä on jo johtanut tilanteeseen, jossa häädöt ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun eikä mikään tekijä ennakoi häätöjen kasvun taittumista.

Tämänhetkinen asumisen kriisi tuo uusia asiakasryhmiä asunnottomuuden uhan alle: lapsiperheet, työssäkäyvät pienituloiset, nuoret aikuiset ja niin edelleen.

Asunnottomaksi uhkaa jäädä yhä moninaisempi joukko avun tarvitsijoita, joilla on hyvin erilaiset tarpeet asumisen järjestämiseksi. Moni uusi asunnoton ei välttämättä ole asumisen tuen tarpeessa: asumisen järjestyminen voi olla ennen kaikkea taloudellinen kysymys tai kevyemmät asumisneuvonnan palvelut riittävät turvaamaan asumisen.

2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien asunnottomuustyön ytimessä on ollut pitkäaikaisasunnottomuuden poisto Asunto ensin -mallin pohjalta. Asunto ensin -malli on edelleen käyttökelpoinen lähtökohta asunnottomuustyölle. Asunto on perusoikeus eikä sen saamiselle pidä asettaa kriteereitä. Asunto ensin -malli muodostui kuitenkin vastaamaan erilaiseen tilanteeseen, jossa asunnottomuutta oli onnistuttu vähentämään siinä määrin, että valtaosa asunnottomista oli tuen tarpeessa olevia pitkäaikaisasunnottomia.

Uusien haasteiden edessä

Asunto ensin -mallin mukaisten asumisyksiköiden tai yksittäisasuntojen tarve ei ole edelleenkään vähentynyt, mutta asunnottomuuden pelikenttä on entistä laajempi. Tämä asettaa asunnottomuustyön toimijat uusien haasteiden eteen. Kuinka vastata yhä moninaisemman asunnottomien joukon tarpeisiin, jossa sekä asunnottomuuden syyt että seuraukset leviävät yhä syvemmälle ja laajemmalle yhteiskunnassa?

Asunnottomien yötä vietetään torstaina 17.10 tilanteessa, joka on suomalaisittain ainutkertainen. Asunnottomuuskriisin taltuttamiseksi tarvitaan nyt tiivistä yhteistyötä valtiovallan, kuntien ja hyvinvointialueiden sekä järjestökentän välillä.

Antti Kaajakari
Projektipäällikkö, Koti kaikille -toiminta
Sininauhasäätiö

Tervetuloa Asunnottomian yön tapahtumaan!

Tarjoamme Asunnottomien yön päätapahtumassa Helsingin Kansalaistorilla sekä tärkeää asunnottomuustietoa että avointa mahdollisuutta osallistumiseen, keskusteluun ja yhdessäoloon kaikille kiinnostuneille.

• Asunnottomien yö -kansalaisliike
• Sininauhasäätiö ja Sininauha Oy osallistuvat Asunnottomien yö -kansalaisliikkeeseen järjestämällä tapahtumia eri puolilla Suomea. Lue lisää.