Perheiden asunnottomuus

Merkit näyttävät, että lapsiperheiden asunnottomuus tulee Suomessa lisääntymään. Tiedossa ovat monet haasteet ja riskitekijät, mutta yhteiskunnallisen kriisin keskelläkin tärkeää olisi kyetä erottamaan myös toimiviksi tiedetyt ratkaisut.

Onko Suomessa asunnottomia perheitä? Olen kuullut kysymyksen lukuisia kertoja ja vastaus on KYLLÄ. Tosin kadulle lasten ei pitäisi Suomessa joutua, koska hyvinvointiyhteiskuntamme järjestää väliaikaisen majoituksen niille asunnottomille perheille, jotka kääntyvät sosiaalipalveluiden puoleen.

Vuoden 2023 lopussa asunnottomuustilastoissa näkyviä asunnottomia perheitä oli 123. Näissä perheissä asui 180 lasta. Tätä viranomaisten tiedossa olevaa lukemaa kasvattavat todennäköisesti ne perheelliset, jotka asuvat esimerkiksi ystävien luona tai ovat pakotetusti palanneet lapsuuden koteihin.

Asunnottomien perheiden määrä saattaa hyvinkin kasvaa jo tämän vuoden lopussa.

Viime aikoina monelta taholta on noussut esiin yhteinen huoli: tulevatko sosiaaliturvan leikkaukset ja kasvaneet asumisen kulut kääntämään Suomen vuosikymmeniä laskeneen asunnottomuuden kasvuun? Perheille sopivista kohtuuhintaisista asunnoista on suurissa kaupungeissa pulaa.

Perheiden asunnottomuus kuulostaa ehkä suomalaisittain vähemmän vakavalta ongelmalta. Syitä ovat todennäköisesti ongelman harvinaisuus ja turvaverkostomme toimivuus: olemme voineet kohtuullisen hyvin varmistaa sen, etteivät perheet joudu yöpymään kadulla. Mutta vaikka perheille hoituu väliaikainen asumisjärjestely, miten asunnottomuus vaikuttaa perheissä asuvien lasten elämään?

Asunnottomuusjaksot aiheuttavat lapsille ulkopuolisuutta ja katkoksia arkeen. Väliaikainen majoitus voi sijoittua kauas edellisestä tai tulevasta kodista. Välimatkat aiheuttavat koulun ja hoitopaikan vaihdoksia sekä katkoksia tai uudelleenjärjestelyjä mahdollisissa tukipalveluissa. Väliaikaismajoituksissa tai ystävien luona asuessa lapsen voi olla vaikeampi pyytää ystäviä kylään, saada omaa läksyrauhaa tai päästä kiinni ympäröivään yhteisöön.

Miten perheet päätyvät asunnottomiksi?

Kansainvälisessä tutkimuksessa lähisuhdeväkivallan on todettu lisäävän perheen riskiä joutua asunnottomaksi. Tilanteesta kärsii tyypillisesti yksinhuoltajaäiti lapsineen. Suomessa asunnottomuuden riskiä lisää selkeästi myös perheen maahanmuuttotausta.

Sininauhasäätiön juuri julkaistu tutkimusraportti nosti maahanmuuttotaustaisten asunnottomien perheiden tilanteita esiin laajemminkin. Kaikki raporttia varten haastatellut perheet koostuivat yksinhuoltajaäideistä ja lapsista. Asunnottomuuden alkuperäisiä syitä olivat lähisuhdeväkivallan lisäksi esimerkiksi puolison kuolema ja naapureiden valituksista johtuvat vuokrasuhteen päätökset.

Haastateltujen pakolaistaustaisten perheiden asunnottomuutta leimasi pitkäkestoisuus ja toistuvuus. Asunnottomuuden taustasyiksi nousivat pienituloisuus, kielitaidon ja digitaitojen puute, rasismin kokemukset ja vähäinen ymmärrys asuntomarkkinoista Suomessa.

Asunnottomuus on erityinen riski maahanmuuttotaustaisten perheiden lapsille.

Ilman asunnottomuuttakin maahanmuuttotaustaisen perheen lapset ovat keskimääräistä haavoittuvammassa asemassa. He kohtaavat herkemmin syrjintää, heidän suomen kielen taitonsa voi olla heikompi, perheen tulot ovat keskimäärin alhaisemmat ja vanhemmat ovat suuremmassa riskissä jäädä asunnottomiksi.

Vanhemmilla saattaa olla taustallaan pakolaisuutta ja sen aiheuttamaa traumatisoitumista. Lapsi taas on voinut kokea maastamuuton ja mahdollisen tilapäisen asumisen kolmansissa maissa matkalla Suomeen. Meilläkin majoitusta on voitu hajauttaa useampiin vastaanottokeskuksiin eri puolille Suomea.

Miten tilannetta voisi lähteä purkamaan? Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa asumisen kohtuuhintaisuus suurissa kaupungeissa.

Entä voisiko Asunto ensin -malli taipua sellaisten perheiden tarpeisiin, joiden asunnottomuus toistuu tai pitkittyy? Suomessa asunto ensin politiikan ytimessä on ollut asuntojen saatavuuden takaaminen, asumisneuvonta ja tuettu asuminen.

Kohtuuhintaisten perheasuntojen saatavuus voidaan taata tehokkaasti valtion tukemalla asuntokannalla. Asuntotuotannossa ei tulisi keskittyä vain pieniin asuntoihin.

Peräänkuulutan vahvasti myös matalan kynnyksen neuvonnan ja taloudellisen tuen tarvetta kriisitilanteissa. Perheiden tulisi tietää ajoissa, mistä tukea asumisasioiden järjestämiseen on saatavilla. Tuki pitäisi myös räätälöidä perheen tilanteeseen sopivaksi. Kielitaidoton tarvitsee keskivertoa intensiivisempää asiointiapua.

Jos perheen vanhempi tai vanhemmat syystä tai toisesta etenevät tavallista hitaammin kotoutumispolullaan ja ajautuvat toistuvasti asunnottomuuteen, yksi ratkaisu voisi olla malli yhteisöllisestä taloyhtiöstä. Siellä kotoutumista tukevat palvelut ja vertaistuki tulisivat kotiympäristöön ja matalan kynnyksen tuki asioiden opetteluun olisi saatavilla läheltä.

Näin luodaan puitteet inhimilliseen ja taloudelliseen säästöön

Kotoutumisen prosessissa asunnottomuus on usein monien muiden haasteiden ilmentymä, johon markkinaehtoinen asuntotuotanto tai lyhytnäköiset taloudelliset säästöt eivät tuo helpotusta. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi edellä mainitsemani ratkaisumallit loisivat puitteita sekä inhimilliseen että taloudelliseen säästöön. Tilanne ei siis ole toivoton.

Segregaatiokehityksestä puhuttaessa olen huolissani siitä, millainen viesti suomalaisesta yhteiskunnasta välittyy asunnottomissa perheissä eläville lapsille. Lopulta kyse on kuitenkin meitä kaikkia koskevista perustavaa laatua olevista arvokysymyksistä: minkälaista ihmiskuvaa haluamme yhteiskuntamme ilmentävän?

Anna-Leena Myllylä
Maahanmuuttaneiden toiminnan päällikkö

Lähteet:

• Helsingin Sanomat 21.8.2024, Työssäkäyviä päätyy nyt asunnottomiksi – Tampereella tehdään nyt häätöjä kiivaaseen tahtiin. (https://www.hs.fi/suomi/art-2000010645468.html)
• Helsingin Sanomat 24.9.2024, Häädöt ovat jyrkässä kasvussa Suomen suurimmalla vuokranantajalla: ”Pahaa pelkään” (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010714850.html )
• KANNANOTTO: Asumistuen ja toimeentulotuen heikennykset tulevat lisäämään vuokrarästejä, häätöjä ja asunnottomuuden riskiä (12.12.2023). VVAry
• Teresa Consoli (2023). Migration and Ethnicity in Routledge Handbook on homelessness.