Selvitys: asunnottomat ja päihteitä käyttävät ihmiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluita

Vuonna 2021 tapasimme miehen, joka oli tehnyt itselleen asumuksen sillan alle. Lähellä oli sosiaalitoimisto, mutta mies kävi siellä vain vessassa. Oliko hänelle sattunut jotain, minkä takia ei halunnut pyytää apua? Vai oliko kenties sosiaalitoimen päässä jotain, mikä esti miestä pääsemästä sillan alta omaan kotiin?

Tästä alkoi parivuotinen prosessi, jonka aikana keräsimme 160 ihmiseltä tietoa palveluiden saavutettavuudesta. Valtaosa vastaajista oli kokenut asunnottomuutta, monet myös kärsivät päihteidenkäytön ongelmista.

Keräämämme kokemustieto antaa näkökulmia siihen, mikä estää ja edistää palveluiden käyttöä. Tavoitteenamme on parantaa asunnottomien ja päihteitä käyttävien ihmisten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa apua, tukea ja hoitoa.

Esteet saavutettavuudessa hidastavat turhaan asunnottomuuden ehkäisyä ja sen seurausten lievittämistä.

Tätä kohderyhmää kuullaan käytännössä vähän siihen nähden, miten asiakaslähtöisyyteen on sote-palveluissa satsattu. Saavutettavuuden parantaminen on tärkeää, jotta kaikilla ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet elää ainutkertainen elämänsä. Palveluiden saavutettavuus on jopa elintärkeää ihmisille, jotka elävät asunnottomina tai epävakaissa olosuhteissa. Esteet saavutettavuudessa hidastavat turhaan asunnottomuuden ehkäisyä ja sen seurausten lievittämistä.

Kertomukset saavutettavuudesta olivat joitain myönteisiä pilkahduksia lukuun ottamatta sävyttyneet pettymyksillä ja hämmennyksellä. Yhdenvertaisuuslain vastaisesti päihteidenkäyttö, joko nykyisyydessä tai menneisyydessä, vaikuttaa saavutettavuuteen merkittävästi.

Palveluiden saavutettavuus kaatuu usein niiden hajanaisuuteen. Haastateltavat kertovat palveluiden ulkopuolelle jäämisestä ja päätymisestä niiden väliin, limboon, jossa asiat eivät kehity eteenpäin, vaan kiertävät ennalta-arvaamattomasti uuvuttavaa kehää.

Hoidon tarpeessa olevat saataisiin palvelukäytänteitä muuttamalla tarpeen mukaiseen hoitoon.

Huomioitavaa on, että haastatellut kertovat, että tieto palveluista tavoittaa hitaasti, mikä pitkittää avunsaantia. Parhaimmat tiedonjakajat olivat ihmiset, joilla oli sama elämäntilanne. Lisäksi matalan kynnyksen päiväkeskukset olivat kertomuksissa paikkoja, joissa sai tietää tarjolla olevista palveluista. Viestinnän ja kohtaamattomuuden ongelmat saavat palvelujärjestelmän näyttämään viidakolta, jossa täytyy kovasti jaksaa taistella saadakseen avun.

Terveyspalvelut puhuttivat haastateltuja kaikkein eniten. Kokemustietoon perustuen voidaan olettaa, että asunnottomilla ja/tai päihteitä käyttävillä ihmisillä on kasvanut riski jäädä ilman tarvitsemiaan terveyspalveluita. Tämä voi johtaa kriisiytyneisiin tilanteisiin, joissa vaarantuu terveys ja henki. Hoidon tarpeessa olevat, jotka eivät kuitenkaan hoitoon hakeudu, saataisiin palvelukäytänteitä muuttamalla tarpeen mukaiseen hoitoon. Avun piiriin hakeutuminen todennäköisesti lisääntyisi, jos päihteitä käyttävien ihmisten terveyshuolet saisivat validaation hyväksyvissä kohtaamisissa.

”Se oli aika järkytys silloin alkuun, miten erilaista hoitoa saa, tai miten suhtaudutaan, kun on joku mukana. Kun oon ollut tietyissä tilanteissa yksin, niin mut on ohitettu ihan täysin. Ei saanut oikein mitään apua, kun vaan sellaista voi voi, no onpas vaikea tilanne. Ja kun oon ollut esimerkiksi mun äidin kanssa, niin sitten on asiat hoitunut ihan eri lailla ja on kuunneltu.

Olin tosi huonossa kunnossa, enkä kyennyt vaatii mitään. Mun äiti oli siellä vähän vaatimassa. Ja sitten se, että musta tuntuu, että oon joutunut olemaan tosi, tosi huonossa kunnossa, psyyke mennyt ihan totaalisesti. Mua on vaan talutettu sisään. Hyvä, että oon pystynyt puhumaan. Ja sitten kun oon yrittänyt ite aiemmin hakea apua, niin ei ole saanut mitään. Näen, että on paljon parannettavaa, ettei tarttis mennä niin pitkälle, että menettää ihan kaiken. Oman mielenterveyden, asunnon, omaisuuden ja ihmissuhteet.

Ja kaikilla ei ole jotain, jota ottaa mukaan. Mullakin oli pitkään sellainen ajatus, et pitää pärjätä yksin ja selvitä yksin ja kyllä mä handlaan nää.”

Nainen 38 v.

Puutteet palveluiden saavutettavuudessa voivat pahentaa asunnottomuuden kokemusta ja johtaa elämän olosuhteiden epäinhimillistymiseen, mikä vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi huono saavutettavuus vaikuttaa laajasti elämän eri osa-alueille muun muassa heikentämällä työnteon ja koulutuksen mahdollisuuksia. Jotta itsenäisyyttä ja elämänhallintaa heikentävä spiraali voisi päättyä, on kysyttävä palveluiden ulkokehälle jääneiltä ihmisiltä, millä tolalla saavutettavuus on.

Lue Kohti parempia palveluita -selvitys täältä

Vaikuttamistyön päällikkö
Pauliina Liukkonen